Hoitohenkilökunnan elvytysvalmiuden ylläpitäminen itseharjoittelun avulla

Abstract

Suomessa sydän- ja verisuonitaudit ovat edelleen suurin yksittäinen kuolemaan johtava tautiryhmä. Vuosittain noin 10 000 ihmistä kuolee äkilliseen sydänpysähdykseen. Potilaan saadessa hoitolaitoksessa sydäninfarkti, on äärimmäisen tärkeää, että hoitohenkilökunnan elvytysvalmius on riittävällä tasolla. Nopeasti aloitettu elvytys ja varhainen defibrillointi voivat pelastaa sydäninfarktipotilaan hengen. Tutkimusten mukaan riittävän elvytysvalmiuden ylläpitämiseksi on elvytystilanteita harjoiteltava vähintään kaksi kertaa vuodessa, sillä elvytysosaaminen heikkenee jo kuudessa kuukaudessa.

Yksityisen terveyspalvelujen tuottajan Pihlajalinna Terveys Oy:n tavoitteena oli parantaa vuodeosastojensa elvytysvalmiutta kehittämishankkeen avulla. Tutkimuksellisessa kehittämishankkeessa haettiin toimivaa ratkaisua siihen, miten hoitohenkilökunnan sekä osastojen elvytysvalmiutta pystyttäisiin pitämään yllä ja hoitohenkilökunnan harjoittelua lisäämään kansainvälisiä suosituksia vastaaviksi. Hankkeeseen osallistui yhteensä viisi perus-, ja erikoisterveydenhuollon vuodeosastoa. Tutkimuksellisen kehittämishankeen metodologisena viitekehyksenä käytettiin toimintatutkimusta.

Hankkeen tuloksena syntyi osastoille systemaattinen toimintamalli, jossa osastojen elvytysvastaavat pystyvät järjestämään elvytysharjoituksia omatoimisesti verkko-opintoaineistoa käyttäen. Verkko-opintoaineisto mahdollistaa jatkuvan harjoittelun osastoilla. Materiaali sisältää elvytykseen liittyvän teoriatiedon, käytännön psykomotoriset harjoitteet ja simulaatioharjoitteet. Harjoittelumalli suunniteltiin ja implementoitiin osastoille yhteistyössä osastojen elvytysvastaavien kanssa.

Elvytyksen itseharjoittelu verkko-opintoaineiston ja elvytysnuken kanssa osoittautui toimivaksi tavaksi lisätä elvytysharjoittelua vuodeosastoilla. Lisääntyneen harjoittelun voidaan olettaa lisäävän osastojen elvytysvalmiutta ja parantavan potilasturvallisuutta.

In Finland, cardiovascular diseases are still the single largest group of fatal diseases. Approximately 10,000 people die of an acute heart attack every year. When a patient has a myocardial infarction at a medical facility, it is extremely important that the nursing staff's cardiopulmonary resuscitation (CPR) competence is at a sufficient level. Rapidly initiated CPR and early defibrillation can save the patient’s life. According to research, maintaining CPR competence requires that resuscitation should be practiced twice a year because the skill level drops already in six months.

The present study describes a development project assigned by the private healthcare provider Pihlajalinna Terveys Ltd. The project was carried out between 2016 and 2017 and it aimed to improve the CPR competence on the wards. The main focus of the project was on developing solutions for maintaining the CPR competence of the nursing staff and for increasing the related training to meet the international recommendations. The project involved a total of five wards in primary and specialized healthcare. Action research was used as the methodological frame of reference in the study.

The outcome of the project was a systematic approach according to which the nurses responsible for resuscitation can individually organise resuscitation training by using e-learning materials. The e-learning materials enable continuous CPR training on the wards. The materials contain CPR theory, practical psychomotor exercises and simulation exercises. The training model was planned and implemented in cooperation with those responsible for CPR in their respective wards. Self-training with the e-learning material and manikin proved to be a beneficial way to increase the amount of CPR training on the wards. Increased training can be expected to increase the nurse´s CPR competence and improve patient safety.