Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyö : Jyväskylän kaupungin työntekijöiden kokemuksia yhteistyöstä
Rauhanen, Alisa; Pulkkinen, Ella (2017)
Rauhanen, Alisa
Pulkkinen, Ella
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017

Creative Commons Attribution-NonCommercial 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121721666
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121721666
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun välisen yhteistyön lähtökohtia Jyväskylässä. Tavoitteena oli kartoittaa yhteistyön toteutusta, sujuvuutta ja haasteita sekä kehittämiskohteita. Tutkimusaineisto kerättiin Webropol-kyselyllä Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun avohuollon työntekijöiltä. Aineiston analysoinnissa käytettiin määrällisiä ja laadullisia analysointimenetelmiä.
Kyselyyn vastasi 18 varhaiskasvatuksen ja 7 lastensuojelun avohuollon työntekijää. Tutkimuksessa ilmeni, että varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun välillä oli yhteistyötä, joka koostui lastensuojeluilmoitukseen liittyvistä toimenpiteistä, yhteistyöpalavereista ja konsultoinnista. Yhteistyö koettiin pääosin riittäväksi, mutta siinä ilmeni monenlaisia haasteita. Haasteina pidettiin erityisesti työntekijöiden välisen vuorovaikutuksen ja tiedonkulun vähäisyyttä. Yhteistyötä estävinä tekijöinä työntekijät näkivät ajanpuutteen ja resurssien niukkuuden, vaitiolovelvollisuuden sekä lastensuojelun avohuollon työntekijöiden nopean vaihtuvuuden.
Tutkimuksesta ilmeni, että yhteistyötä oli yritetty kehittää, mutta kehittämistarpeita oli edelleen runsaasti. Työntekijöiden tulisi tutustua toisiinsa ja toistensa työnkuvaan säännöllisten tapaamisten ja koulutusten kautta sekä sitoutua kehittämistyöhön. Kynnys yhteydenottoihin madaltuisi, kun työntekijät tuntisivat toisensa paremmin ja olisivat avoimia yhteistyölle. Vastakkainasettelun sijaan varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun avohuollon työntekijöiden tulisi tehdä työtä yhdessä lapsen ja perheen parhaaksi. Yhteisillä pelisäännöillä ja toisen ammattitaidon kunnioituksella saataisiin yhteistyölle nykyistä paremmat lähtökohdat.
Kyselyyn vastasi 18 varhaiskasvatuksen ja 7 lastensuojelun avohuollon työntekijää. Tutkimuksessa ilmeni, että varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun välillä oli yhteistyötä, joka koostui lastensuojeluilmoitukseen liittyvistä toimenpiteistä, yhteistyöpalavereista ja konsultoinnista. Yhteistyö koettiin pääosin riittäväksi, mutta siinä ilmeni monenlaisia haasteita. Haasteina pidettiin erityisesti työntekijöiden välisen vuorovaikutuksen ja tiedonkulun vähäisyyttä. Yhteistyötä estävinä tekijöinä työntekijät näkivät ajanpuutteen ja resurssien niukkuuden, vaitiolovelvollisuuden sekä lastensuojelun avohuollon työntekijöiden nopean vaihtuvuuden.
Tutkimuksesta ilmeni, että yhteistyötä oli yritetty kehittää, mutta kehittämistarpeita oli edelleen runsaasti. Työntekijöiden tulisi tutustua toisiinsa ja toistensa työnkuvaan säännöllisten tapaamisten ja koulutusten kautta sekä sitoutua kehittämistyöhön. Kynnys yhteydenottoihin madaltuisi, kun työntekijät tuntisivat toisensa paremmin ja olisivat avoimia yhteistyölle. Vastakkainasettelun sijaan varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun avohuollon työntekijöiden tulisi tehdä työtä yhdessä lapsen ja perheen parhaaksi. Yhteisillä pelisäännöillä ja toisen ammattitaidon kunnioituksella saataisiin yhteistyölle nykyistä paremmat lähtökohdat.