Käännös- ja tulkkaustarve Porin matkailuyrityksissä
Lehto, Tatu (2008)
Lehto, Tatu
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200812164467
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200812164467
Tiivistelmä
Tutkimuksessa haluttiin selvittää Porin seudun matkailuyritysten käännös- ja tulkkaustarve ja näin ollen kääntäjien ja tulkkien palvelujen kysynnän määrä. Ajatus tutkimuksen tekemisestä syntyi Satakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämössä pohdittaessa kirjoittajan mahdollisuuksia perustaa Poriin oma käännöstoiminimi. Kyseessä on palvelujen kysyntää koskeva tutkimus, siis eräänlainen markkinatutkimus. Aineiston keräämisessä käytettiin ensisijaisena metodina ns. strukturoitua haastattelua. Haastattelu suoritettiin lähinnä henkilökohtaisina vierailuina kohdeyrityksiin ja puhelimitse. Otoksen koko oli 151 matkailuyritystä, joista kaksi kieltäytyi vastaamasta ja 82 ilmoitti, että ne eivät tarvitse kääntämistä tai tulkkausta. Kun kuuden yrityksen vastaukset jouduttiin eri syistä hylkäämään, tutkimuksen haastatteluosaan osallistui 55 yritystä. Yrityksiltä tiedusteltiin, mitä niissä käännetään tai tulkataan, kuka palvelun suorittaa, kuinka usein, kuinka tärkeitä palvelut yritykselle ovat ja mitä vaatimuksia kääntäjille ja tulkeille asetetaan. Lisäksi tiedusteltiin vapaamuotoisesti kääntäjiin ja tulkkeihin liittyviä kokemuksia ja mielipiteitä. Tuloksia analysoitaessa kiinnitettiin huomiota myös matkailuyritysten toimialakohtaisiin erityispiirteisiin. Tutkimuksen tärkein tulos oli, etteivät Porin alueen matkailuyritykset tarjoa riittävästi töitä kääntäjille tai tulkeille. Useimmat matkailuyritykset (56.9 % haastatteluosaan osallistuneista) tarvitsevat käännös- tai tulkkauspalveluja korkeintaan muutaman kerran vuodessa. Tarvetta ilmenee yleisimmin neuvotteluissa ja asioinnissa, käännettäessä markkinointimateriaalia, esitteitä ja Internet-sivuja sekä hoidettaessa kirjeenvaihtoa ja sähköpostia. Myös alakohtaisia eroja oli havaittavissa. Esim. kuljetuspalveluissa ei tarvittu markkinointimateriaalien tai Internet-sivujen käännöksiä. Sen sijaan siellä - samoin kuin myös esittävän taiteen ja museoiden toimialoilla - tarvittiin asiakirjakäännöksiä. Valtaosa yrityksistä kertoi tarvitsevansa käännöksiltä ja tulkkaukselta ”hyvää” tasoa. Kääntäjille ja tulkeille asetettiin kuitenkin yleensä alhaiset pätevyysvaatimukset, mutta joskus vaadittiin hyvinkin tarkasti määriteltyjä erityistaitoja. Kääntäjän selkeästi tärkeimmäksi ominaisuudeksi katsottiin kielitaito, mikä viittaa siihen, että yrityksissä ei ole kuvaa siitä, mitä kääntäjän tai tulkin työ todellisuudessa vaatii. Valtaosa vastanneista ei osannut ottaa kantaa kääntäjien ja tulkkien palkkioihin, mikä todennäköisesti johtui siitä, että käännös- ja tulkkaustoimeksiannot hoitaa usein - ilman eri korvausta - yrityksen oma työntekijä tai joku muu ei-ammattilainen.