Vesistörakentamisessa tarvittavat ympäristöluvat
Kurhinen, Mikko (2017)
Kurhinen, Mikko
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017122822584
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017122822584
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia vesistörakentamisessa tarvittavien lupien historiaa ja lupahakemusprosessia kokonaisuudessaan sekä esitellä lupien hakemisen perusteena olevaa lainsäädäntöä. Työssä esitellään lupaprosessiin liittyvät viranomaiset ja lupahakemukseen liittyvät seikat. Tutkimuksen kohteena olivat myös kohteiden suunnitteluun liittyvät lupaprosessiin vaikuttavat tekijät. Tarkoituksena on selkeyttää erinäisten rakennuskohteiden suunnittelutyötä ja aikataulutusta sekä mahdollisia projektin toteutumiseen vaikuttavia seikkoja. Opinnäytetyössä käydään läpi myös kaikki luvan hakemisen vaiheet ja hakemusta varten tutkittavat seikat. Vesioikeudellisia lupia ja hakemuksen laatimista käsitellään kokonaisuutena. Työssä käsitellään pääosin vesistösiltojen rakentamista, mutta tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää myös muissakin vesistörakentamiskohteissa. Tarkoituksena oli selvittää, milloin aluehallintoviraston luvan tarve voidaan ennakoida, sekä tutkia niitä keinoja, joilla mahdollinen luvan tarve voidaan välttää.
Työssäni hyödynsin erinäisiä kirjallisuus- ja internetlähteitä sekä lainsäädäntöä. Varsinainen tutkimus toteutettiin kuitenkin haastattelemalla ympäristölupien kanssa toimivia viranomaisia ja konsultteja sekä vertailemalla kahdeksaan eri siltakohteeseen liittyviä lausuntoja sekä lupapäätöksiä. Työn ohessa tein myös vesioikeudellisen lupahakemuksen kahdelle uusittavalle siltakohteelle. Hakemusten tekemisen yhteydessä kerättyjä tietoja on hyödynnetty vertailuosiossa ja opinnäytetyön tietosisällössä.
Tutkimuksessa on kuvattu lupaprosessin kulku ja tärkeimmät lupa-asioiden kanssa toimivat viranomaiset, joihin hakemuksen laatijan tulee ottaa yhteyttä. Sisältöä voidaan hyödyntää lupahakemuksen laatimisessa sekä vesirakennushankkeen suunnittelun ohjauksessa. Tärkeimmät lupahakemukseen liittyvät tekijät ovat vesistöön liittyvät seikat, kuten valuma-alue ja virtausolosuhteet, sekä hankkeeseen liittyvät harvinaiset kasvit ja eliöt. Muita tärkeitä seikkoja ovat kohteeseen liittyvät vanhat luvat ja lausunnot. Kohteiden suunnittelun ohjauksessa on tärkeää huomioida, että käyttötarkoitusta tai virtausolosuhteita heikentävät ratkaisut johtavat usein uuden luvan hakemiseen tai vaikeampaan lupaprosessiin, vaikka ne olisivat kustannuksiltaan edullisempia. Työssä todettiin, että uusittavissa kohteissa lupakäsittely keskittyy pitkälti rakennusaikaisten vaikutusten arviointiin (esim. samentuminen). Tämä tulee huomioida suunnittelun ohjauksessa ja lupahakemuksen tekemisessä. Vesirakennushankkeen lupahakemus ja siihen liittyvä suunnittelu on laaja kokonaisuus, jossa yksityiskohtien huomiointi on tärkeää, mutta yhtä merkittävintä tekijää on vaikea nimetä.
Työssäni hyödynsin erinäisiä kirjallisuus- ja internetlähteitä sekä lainsäädäntöä. Varsinainen tutkimus toteutettiin kuitenkin haastattelemalla ympäristölupien kanssa toimivia viranomaisia ja konsultteja sekä vertailemalla kahdeksaan eri siltakohteeseen liittyviä lausuntoja sekä lupapäätöksiä. Työn ohessa tein myös vesioikeudellisen lupahakemuksen kahdelle uusittavalle siltakohteelle. Hakemusten tekemisen yhteydessä kerättyjä tietoja on hyödynnetty vertailuosiossa ja opinnäytetyön tietosisällössä.
Tutkimuksessa on kuvattu lupaprosessin kulku ja tärkeimmät lupa-asioiden kanssa toimivat viranomaiset, joihin hakemuksen laatijan tulee ottaa yhteyttä. Sisältöä voidaan hyödyntää lupahakemuksen laatimisessa sekä vesirakennushankkeen suunnittelun ohjauksessa. Tärkeimmät lupahakemukseen liittyvät tekijät ovat vesistöön liittyvät seikat, kuten valuma-alue ja virtausolosuhteet, sekä hankkeeseen liittyvät harvinaiset kasvit ja eliöt. Muita tärkeitä seikkoja ovat kohteeseen liittyvät vanhat luvat ja lausunnot. Kohteiden suunnittelun ohjauksessa on tärkeää huomioida, että käyttötarkoitusta tai virtausolosuhteita heikentävät ratkaisut johtavat usein uuden luvan hakemiseen tai vaikeampaan lupaprosessiin, vaikka ne olisivat kustannuksiltaan edullisempia. Työssä todettiin, että uusittavissa kohteissa lupakäsittely keskittyy pitkälti rakennusaikaisten vaikutusten arviointiin (esim. samentuminen). Tämä tulee huomioida suunnittelun ohjauksessa ja lupahakemuksen tekemisessä. Vesirakennushankkeen lupahakemus ja siihen liittyvä suunnittelu on laaja kokonaisuus, jossa yksityiskohtien huomiointi on tärkeää, mutta yhtä merkittävintä tekijää on vaikea nimetä.