Kivun tunnistaminen ja hoito saattohoidossa : Kirjallisuuskatsaus

Abstract

Saattohoito on elämän loppuvaiheen hoitoa, joka sijoittuu kuoleman läheisyyteen. Hoidon päämääränä on potilaan oireiden ja kärsimyksen lievitys hoitotyön eri keinoin. Saattohoitoa tulee antaa kaikille sitä tarvitseville asuinpaikasta riippumatta. Hoitolinjauksista tulisi sopia ajoissa potilaan sekä hänen läheistensä kanssa. Kipu on yleinen oire saattohoidossa, ja hyvän kivunhoidon perustana on kivun tunnistaminen ja arviointi.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä kirjallisuuskatsaus saattohoidosta, jonka aiheita ovat kivun tunnistaminen, arviointi ja lääkehoito. Opinnäytetyön tavoitteena on hoitohenkilökunnan saattohoidon osaamisen vahvistaminen ja tukeminen. Aihetta lähestyttiin kolmen kysymyksen avulla. Kysymykset olivat miten hoitaja tunnistaa saattohoitopotilaan kivun, miten hoitaja arvioi saattohoidossa olevan potilaan kipua ja miten hoitaja toteuttaa saattohoidossa olevan potilaan kivun lääkehoitoa. Kivun lääkkeettömät keinot on rajattu opinnäytetyön ulkopuolelle. Lääkehoitoa käsitellään opinnäytetyössä tiiviisti, koska opinnäytetyö painottuu enemmän kivun tunnistamiseen ja arviointiin. Lääkehoitoa ei haluttu rajata kuitenkaan täysin opinnäytetyön ulkopuolelle, sillä lääkehoito liittyy kuitenkin olennaisesti kivun jatkuvaan arviointiin.

Tutkimustuloksissa käy ilmi, että kipu on aina yksilöllinen kokemus ja kivun paras asiantuntija on kokija itse. Kivun arvioinnin tulisi perustua potilaan omaan kokemukseen. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, sillä saattohoitovaiheessa potilas on usein kykenemätön ilmaisemaan kipuaan selkeästi, jolloin kivun arviointi voi perustua potilaasta tehtyihin havaintoihin. Kivun tunnistamiseen ja arviointiin on olemassa erilaisia mittareita.

Saattohoidon toteuttamista koskevia suosituksia on tehty valtakunnallisesti, mutta siitä huolimatta saattohoidossa saattaa olla merkittäviä kuntakohtaisia eroja. Saattohoidolla ei ole muuta minimivaatimusta kuin se, että sitä tulee järjestää sitä tarvitseville sairaudesta riippumatta. Välineitä saattohoidon osaamisen kehittämiseen on olemassa ja jokainen yksikkö voi kehittää saattohoitoa omalta osaltaan. Kehittämistä tulisi tulevaisuudessa jatkaa esimerkiksi selvittämällä yksiköittäin hoitohenkilökunnan tuen tarve.

The purpose of this study was to gather information about recognizing, evaluating and implementing the medication therapy of pain experienced by patients in hospice care. The intention was to support and strengthen the competence of the nursing staff in hospice care. This study concentrates on recognizing and evaluating the pain, whereas pharmacological treatment of the pain is addressed briefly, as it is a very extensive subject. However, pharmacological treatment is not completely excluded from this study, as it is essentially related to the continuous evaluation of pain.

The data of the study were collected using a literature review and analysed by using data-oriented content analysis. The findings of the study handle observations of patients, different kind of meters for recognizing and evaluating pain in hospice care, as well as pharmacological treatment of pain in hospice care.

The findings show that recognizing, evaluating and treating pain in hospice care is an area which a healthcare professional can develop one’s skills, and there are tools available to support that development. The study also found that there are recommendations about hospice care, but no minimum-demands on how to put in into practice. Every health care unit can develop their workmanship in hospice care and further studies are required to find out what kind of support nursing staff needs.