Terveysalan opiskelijoiden kokemukset kliinisestä harjoittelusta : Opiskelijapalautteet vuosilta 2009-2015 erikoissairaanhoidossa

Abstract

Työelämässä tapahtuvat harjoittelut ovat merkityksellisiä terveysalan opiskelijoiden kliinisten taitojen ja ammattilaiseksi kehittymisen kannalta. Harjoittelua kehittämällä voidaan vaikuttaa oppimiskokemuksiin, ammatillisuuden kehittymiseen ja lopulta hyvään potilaiden hoitoon. Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää terveysalan ammattikorkeakoulun ja 2. asteen opiskelijoiden harjoittelua tuottamalla tietoa vuosien 2009-2015 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon opiskelijapalautteiden avoimen kysymyksen vastauksista. Kyseessä oli laadullinen tutkimus, jossa aineisto analysoitiin abduktiivisella analyysilla. Tavoitteena oli selvittää opiskelijoiden kokemuksia harjoittelusta kliinisessä ympäristössä eri vuosina. Tutkimuksen tuloksina muodostui neljä pääluokkaa, jotka kuvaavat kokemuksia kliinisen harjoittelun harjoitteluympäristöstä, ohjauksellisista lähtökohdista, ohjaussuhteesta ja oppilaitosyhteistyöstä. Tuloksissa ilmenee harjoittelun ja ohjauksen kehittyminen viime vuosien aikana, mutta toisaalta myös uudenlaisia, terveysalan jatkuvien muutosten tuomia haasteita. Harjoitteluympäristön merkitys on tärkeä, sillä se näyttää ohjaavan kliinisen harjoittelun kulkua, muodostuvaa ohjaussuhdetta, saatua ohjausta ja oppimista. Sen sallimat ja luomat mahdollisuudet näyttävät tukevan yksittäistä opiskelijaa sekä ohjaajaa pitkälle ohjaussuhteessa. Harjoittelun yksilöllinen tavoitteellisuus kärsii jatkuvasta muutoksesta johtuen sekä harjoitteluorganisaatioissa että oppilaitoksissa. Opettajan rooli opiskelijan oppimisen tukijana näyttää korostuvan. Tulokset tarjoavat tuoreita näkökulmia kliinisessä ympäristössä tapahtuvaan harjoitteluun, jossa uudenlaiset harjoittelu- ja ohjausperiaatteet sekä opiskelijan yksilölliset tarpeet on huomioitava niin harjoitteluyksikössä tapahtuvassa kuin oppilaitoksen opettajankin ohjauksessa. Tulevaisuudessa on muodostettava uudenlaisia apuvälineitä ohjaukseen ja kiinnitettävä entistä enemmän huomiota ohjaamisen tavoitteellisuuteen sekä yhteistyöhön oppilaitosten ja harjoitteluorganisaatioiden välillä.

Practice in work life is relevant to the clinical skills and professional development of students in health care. Developing of clinical training can influence to learning experiences, professional development, and eventually good patient care. The aim of the study was to develop the clinical training of the health care students in University of Applied Sciences and Vocational School by providing information based on the answers to the open question of the student feedback of the Central Finland Health Care District Specialized Medical Care 2009-2015. The study was qualitative and abductive analysis was used. The aim was to find out the experiences of students in the clinical training environment among the years. The four main results of experiences were describing the clinical training environment, principles of the supervision, the supervision relationship and the cooperation with the educational institutions. The development of training and student supervision over the last few years can be seen. On the other hand, new kinds of challenges in constantly changing healthcare emerge. The training environment seems to be defining the implementation of practice, supervisor-student-relationship, supervision and learning. The opportunities allowed and created by the environment seems to support an individual student as well as a supervisor within their supervision relationship. Individual training goals are challenged by constant change in training organizations and in educational establishments. The role of a teacher as a supporter of the student's learning seems to be emphasizing. The results of the study provide fresh perspectives for clinical training, where new training and supervision principles, as well as the individual needs of a student needs to be considered, both in training and under the guidance of the school teacher. In the future, new ways of student supervision must be created and more attention needs to be paid to the goals of supervision as well as to cooperation between educational establishments and training organizations.