Erityisiä asiakkaita kirjastossa : Miten palvella erityislapsia?
Uusi-Viitala, Saija (2010)
Uusi-Viitala, Saija
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005128980
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005128980
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten kirjastot tällä hetkellä palvelevat erityislapsia ja miten palveluja voisi kehittää, että ne vastaisivat paremmin erityislasten tarpeisiin. Ison-Britannian Museums, Libraries and Archive Council:in määrittelemiä saavutettavuuden eri osa-alueita tarkasteltiin kirjaston esteettömyyden, kirjastoaineiston, asiakaspalvelun ja muiden palveluiden kautta, ensin yleisesti ja sitten erityislasten näkökulmasta.
Haastattelututkimus toteutettiin vuoden 2009 loppupuolella ja vuoden 2010 alkupuolella. Tutkimuksessa haastateltiin neljän yleisen kirjaston edustajaa, erityislasten vanhempia ja opettajia sekä muita erityislasten kanssa toimivia ammattilaisia. Tutkimuksessa oli mukana myös erityisryhmien tietotekniikkakeskus Dateron toiminnanjohtaja. Kirjastojen edustajille ja Dateron toiminnanjohtajalle esitetyt kysymykset erosivat joiltain osin muille haastateltaville esitetyistä. Kaikki haastateltavat vastasivat kysymyksiin oman näkökulmansa ja omien kokemuksiensa perusteella.
Haastattelujen tulosten ja lähdekirjallisuuden perusteella voidaan todeta, että kirjastojen tulisi hankinnoissaan entistä enemmän kiinnittää huomiota selkokirjallisuuteen. Sitä tulee olla kaikissa kirjastoissa saatavilla, kaikille ikäryhmille. Erilaisten teemapäivien ja tempauksien järjestämistä erityislapsille kannatettiin, samoin erikseen järjestettäviä tutustumiskäyntejä. Toiminnallisia satutunteja erityislapsille ehdotettiin. Kirjavinkkausta pidettiin hyvänä keinona saada erityislapset innostumaan kirjallisuudesta. Koulun ja kirjaston yhteistyötä pidettiin tärkeänä. Opasteiden selkeyteen ja johdonmukaisuuteen toivottiin kiinnitettävän huomiota. Kuvalliset opasteet saivat kannatusta. Onnistuneen kirjastonkäytön edellytyksenä pidettiin asiantuntevaa ja kärsivällistä kirjastohenkilökuntaa, joka suhtautuu suvaitsevaisesti erityislapsiin.
Haastattelututkimus toteutettiin vuoden 2009 loppupuolella ja vuoden 2010 alkupuolella. Tutkimuksessa haastateltiin neljän yleisen kirjaston edustajaa, erityislasten vanhempia ja opettajia sekä muita erityislasten kanssa toimivia ammattilaisia. Tutkimuksessa oli mukana myös erityisryhmien tietotekniikkakeskus Dateron toiminnanjohtaja. Kirjastojen edustajille ja Dateron toiminnanjohtajalle esitetyt kysymykset erosivat joiltain osin muille haastateltaville esitetyistä. Kaikki haastateltavat vastasivat kysymyksiin oman näkökulmansa ja omien kokemuksiensa perusteella.
Haastattelujen tulosten ja lähdekirjallisuuden perusteella voidaan todeta, että kirjastojen tulisi hankinnoissaan entistä enemmän kiinnittää huomiota selkokirjallisuuteen. Sitä tulee olla kaikissa kirjastoissa saatavilla, kaikille ikäryhmille. Erilaisten teemapäivien ja tempauksien järjestämistä erityislapsille kannatettiin, samoin erikseen järjestettäviä tutustumiskäyntejä. Toiminnallisia satutunteja erityislapsille ehdotettiin. Kirjavinkkausta pidettiin hyvänä keinona saada erityislapset innostumaan kirjallisuudesta. Koulun ja kirjaston yhteistyötä pidettiin tärkeänä. Opasteiden selkeyteen ja johdonmukaisuuteen toivottiin kiinnitettävän huomiota. Kuvalliset opasteet saivat kannatusta. Onnistuneen kirjastonkäytön edellytyksenä pidettiin asiantuntevaa ja kärsivällistä kirjastohenkilökuntaa, joka suhtautuu suvaitsevaisesti erityislapsiin.