Paperikoneen rullaimen ja soft-kalanterin RCM-analyysi
Pekkarinen, Ville (2017)
Pekkarinen, Ville
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801111238
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801111238
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää paperikoneen osa-alueen kriittiset laitteet ja päivittää huolto-ohjeet. Opinnäytetyö suoritettiin UPM:n Jämsänkosken tehtaalle. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia, millaista lisäarvoa RCM-analyysillä saavutetaan ennakkohuoltoon ja paperikoneen käyntivarmuuteen. RCM-analyysi suoritettiin UPM:ltä saadun kriittisyysluokittelupohjan avulla, ja sen perusteella tehtiin vikavaikutusanalyysi ja päivitettiin ennakkohuolto-ohjeet.
RCM-analyysin suorituksen jälkeen saatiin selkeä kuva valitun osa-alueen kriittisistä laitteista ja niiden vaikutuksesta koko tuotantoprosessiin. Vikavaikutusanalyysin avulla saatiin kattava kokonaiskuva laitteiden vikaantumistavoista ja vikaantumisvälistä. Ennakkohuollon tarkastelussa havaittiin joitain puutoksia nykyisissä huoltotöissä. Havaitut puutokset lisätään nykyisten töiden ohella SAP:iin. Opinnäytetyön suorituksen aikana muodostui tarkka käsitys siitä, millaista lisäarvoa RCM-analyysillä saavutettiin paperikoneen kunnossapidossa. Ennakkohuollon ja ennakoimattoman huollon vertailussa huomattiin, että ennakkohuollolla saavutetaan merkittäviä taloudellisia etuja. Kustannuslaskennassa esiintyvät luvut ovat suhteellisia eivätkä ne vastaa euroja, sillä todelliset luvut ovat luottamuksellisia.
Kriittisyysluokittelun lopputuloksena saatava laitteen kriittisyysluokka määräytyy kriittisyysindeksin mukaan. Kriittisyysindeksi tarkoittaa laskennasta saatavaa pistemäärää. RCM-analyysissä määritetään, millä pistemäärällä mikäkin luokka toteutuu. Tarkan pistemäärän rajaus on hankalaa, silloin jokin laite voi joutua väärän luokittelun piiriin ja sitä kautta syntyy ongelmia vikavaikutusanalyysin suorituksessa ja ennakkohuolto-ohjeiden tarkastelussa. Kriittisyysindeksi syntyy ennalta määritettyjen tekijöiden ja painoarvojen mukaisesti. Painotuksissa tulisi ottaa huomioon esimerkiksi konelinjan käyntiaste tai vikaantumisvälin vaikutus tuotantoon.
Kriittisyysluokittelun, vikavaikutusanalyysin ja ennakkohuolto-ohjeiden suoritus onnistui hyvin. Ennakkohuolto-ohjeiden tarkastelulla ja päivityksellä saavutettiin melko hyviä tuloksia, sillä nykyiset ennakkohuoltotyöt tarkastettiin ja ohjeisiin lisättiin joitakin uusia töitä. Toki tarkasteltavia laitteita oli varsin vähän, joten aukottomasti ei voida todeta kaikkien laitepaikkojen ennakkohuolto-ohjeiden nykytilaa.
RCM-analyysin suorituksen jälkeen saatiin selkeä kuva valitun osa-alueen kriittisistä laitteista ja niiden vaikutuksesta koko tuotantoprosessiin. Vikavaikutusanalyysin avulla saatiin kattava kokonaiskuva laitteiden vikaantumistavoista ja vikaantumisvälistä. Ennakkohuollon tarkastelussa havaittiin joitain puutoksia nykyisissä huoltotöissä. Havaitut puutokset lisätään nykyisten töiden ohella SAP:iin. Opinnäytetyön suorituksen aikana muodostui tarkka käsitys siitä, millaista lisäarvoa RCM-analyysillä saavutettiin paperikoneen kunnossapidossa. Ennakkohuollon ja ennakoimattoman huollon vertailussa huomattiin, että ennakkohuollolla saavutetaan merkittäviä taloudellisia etuja. Kustannuslaskennassa esiintyvät luvut ovat suhteellisia eivätkä ne vastaa euroja, sillä todelliset luvut ovat luottamuksellisia.
Kriittisyysluokittelun lopputuloksena saatava laitteen kriittisyysluokka määräytyy kriittisyysindeksin mukaan. Kriittisyysindeksi tarkoittaa laskennasta saatavaa pistemäärää. RCM-analyysissä määritetään, millä pistemäärällä mikäkin luokka toteutuu. Tarkan pistemäärän rajaus on hankalaa, silloin jokin laite voi joutua väärän luokittelun piiriin ja sitä kautta syntyy ongelmia vikavaikutusanalyysin suorituksessa ja ennakkohuolto-ohjeiden tarkastelussa. Kriittisyysindeksi syntyy ennalta määritettyjen tekijöiden ja painoarvojen mukaisesti. Painotuksissa tulisi ottaa huomioon esimerkiksi konelinjan käyntiaste tai vikaantumisvälin vaikutus tuotantoon.
Kriittisyysluokittelun, vikavaikutusanalyysin ja ennakkohuolto-ohjeiden suoritus onnistui hyvin. Ennakkohuolto-ohjeiden tarkastelulla ja päivityksellä saavutettiin melko hyviä tuloksia, sillä nykyiset ennakkohuoltotyöt tarkastettiin ja ohjeisiin lisättiin joitakin uusia töitä. Toki tarkasteltavia laitteita oli varsin vähän, joten aukottomasti ei voida todeta kaikkien laitepaikkojen ennakkohuolto-ohjeiden nykytilaa.