Arviointityömenetelmää kehittämässä lastensuojelun sijaishuoltolaitoksen hoito- ja kasvatustyön vaikuttavuuden arviointiin
Tuomi, Sinikka (2018)
Tuomi, Sinikka
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801221512
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801221512
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää työmenetelmä, jonka avulla lasten-suojelun sijaishuoltolaitoksen tekemän hoito- ja kasvatustyön vaikuttavuutta voidaan arvioida. Kehitystyö tehtiin Turun kaupungin sijaishuoltolaitoksissa.
Aihealue on ajankohtainen. Valtakunnallisen lastensuojelun kärkihankkeen (LAPE) tavoitteissa on lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden lisääminen lastensuojelussa. Lastensuojelulaitosten tehtävän työn vaikuttavuuden arviointi yhdessä lapsen ja hänen perheensä kanssa tukee asiakasperheiden osallisuutta sekä työn läpinäkyvyyttä.
Opinnäytetyössä käydään läpi sijaishuoltoa ohjaavaa lakia sekä laatukriteeristöä. Koska sosiaaliala keskittyy ihmisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen, on myös näitä teemoja avattu kirjoituksessa, erityisesti tavoitteiden asetteluun sijaishuollossa, koska vaikuttavuutta ei voida todentaa seuraamatta muutosta.
Teoreettista viitekehystä opinnäytteeseen tuo arvioinnin eri muodot, erityisesti empiristiseen arviointiin kuuluva tapauskohtainen evaluaatio ja pragmaattinen arviointi. Lisäksi opinnäytetyössä selvitetään vaikuttavuuden käsitettä. Mitä vaikuttavuus ylipäänsä on? Mitä vaikuttavuus tarkoittaa lastensuojelussa? Opinnäytetyössä esitellään myös tutkimuksia ja kehitettyjä työmenetelmiä sosiaalialan työn vaikuttavuuden arviointiin. Tutkimustuloksissa asiakastyön vaikuttavuutta tavoiteltaessa painottuu tavoitteellinen, asiakasta arvostava, luottamuksellinen yhteistyö.
Näiden teorioiden ja tietojen viitoittamassa suunnassa aloitettiin varsinainen projektityö. Työryhmään osallistui ohjaaja viidestä eri lastenkodista ja työ alkoi toukokuussa. Työryhmän kehittämä menetelmä sijaishuoltolaitoksen työn vaikuttavuuden arviointiin pohjautuu lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelmaan. Hoito- ja kasvatussuunnitelmassa on jo itsessään tavoitteen asettelu. Hoito- ja kasvatussuunnitelman tekoon osallistuu lapsi (ikä ja kehitystaso huomioon ottaen) ja hänen vanhempansa, aina kun vain mahdollista. Hoito- ja kasvatussuunnitelmaa muokattiin. Suunnitelmaan lisättiin ky-symyksiä, joiden tarkoitus on sekä helpottaa lapsen ja vanhempien osallistumista tavoitteen asetteluun, että lisätä heidän osallisuuttaan myös siinä, miten tavoitteet saavutetaan. Hoito ja kasvatussuunnitelman rinnalle kehitettiin kahden kuukauden välein täytettävä seurantalomake. Tarkoituksena on, että myös seurantalomakkeen täyttämiseen osallistuu sekä lapsi, että hänen vanhempansa. Työryhmän tekemän vaikuttavuuden arvioinnin työmenetelmän pilotointi aloitetaan kahdessa Turun kaupungin sijaishuoltolaitoksessa.
Aihealue on ajankohtainen. Valtakunnallisen lastensuojelun kärkihankkeen (LAPE) tavoitteissa on lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden lisääminen lastensuojelussa. Lastensuojelulaitosten tehtävän työn vaikuttavuuden arviointi yhdessä lapsen ja hänen perheensä kanssa tukee asiakasperheiden osallisuutta sekä työn läpinäkyvyyttä.
Opinnäytetyössä käydään läpi sijaishuoltoa ohjaavaa lakia sekä laatukriteeristöä. Koska sosiaaliala keskittyy ihmisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen, on myös näitä teemoja avattu kirjoituksessa, erityisesti tavoitteiden asetteluun sijaishuollossa, koska vaikuttavuutta ei voida todentaa seuraamatta muutosta.
Teoreettista viitekehystä opinnäytteeseen tuo arvioinnin eri muodot, erityisesti empiristiseen arviointiin kuuluva tapauskohtainen evaluaatio ja pragmaattinen arviointi. Lisäksi opinnäytetyössä selvitetään vaikuttavuuden käsitettä. Mitä vaikuttavuus ylipäänsä on? Mitä vaikuttavuus tarkoittaa lastensuojelussa? Opinnäytetyössä esitellään myös tutkimuksia ja kehitettyjä työmenetelmiä sosiaalialan työn vaikuttavuuden arviointiin. Tutkimustuloksissa asiakastyön vaikuttavuutta tavoiteltaessa painottuu tavoitteellinen, asiakasta arvostava, luottamuksellinen yhteistyö.
Näiden teorioiden ja tietojen viitoittamassa suunnassa aloitettiin varsinainen projektityö. Työryhmään osallistui ohjaaja viidestä eri lastenkodista ja työ alkoi toukokuussa. Työryhmän kehittämä menetelmä sijaishuoltolaitoksen työn vaikuttavuuden arviointiin pohjautuu lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelmaan. Hoito- ja kasvatussuunnitelmassa on jo itsessään tavoitteen asettelu. Hoito- ja kasvatussuunnitelman tekoon osallistuu lapsi (ikä ja kehitystaso huomioon ottaen) ja hänen vanhempansa, aina kun vain mahdollista. Hoito- ja kasvatussuunnitelmaa muokattiin. Suunnitelmaan lisättiin ky-symyksiä, joiden tarkoitus on sekä helpottaa lapsen ja vanhempien osallistumista tavoitteen asetteluun, että lisätä heidän osallisuuttaan myös siinä, miten tavoitteet saavutetaan. Hoito ja kasvatussuunnitelman rinnalle kehitettiin kahden kuukauden välein täytettävä seurantalomake. Tarkoituksena on, että myös seurantalomakkeen täyttämiseen osallistuu sekä lapsi, että hänen vanhempansa. Työryhmän tekemän vaikuttavuuden arvioinnin työmenetelmän pilotointi aloitetaan kahdessa Turun kaupungin sijaishuoltolaitoksessa.
