Psykosocialt välbefinnande hos unga medarbetare inom social- och hälsovården i Finland

Abstract

Syftet med arbetet är att granska psykosocialt välbefinnande hos speciellt unga medarbetare inom social- och hälsovårdsbranschen i Finland på basen av aktuell forskning. Forskningsfrågorna fokuserade på både det psykosociala välbefinnandet hos individen och arbetsgivarens möjligheter att påverka det psykosociala välbefinnandet hos sina medarbetare. Metoden är en kvalitativ litteraturanalys med en abduktiv ansats för resultatsyntesen. Resulaten visar på att det psykosociala välbefinnandet hos unga medarbetare, förutom några undantag ser lika ut som hos de andra åldersgrupperna: uppskattning för arbete och engagemang är på hög nivå, speciellt hos kvinnor, medan förhållandet till ledarskapet kräver arbete. Resultat som skiljer sig mellan de unga och resten av medarbetarna är kopplade till osäkerhet som skapas genom oregelbunda arbetsavtal och hotet av våld i arbetet. Oregelbundna avtal orsakar inte endast osäkerhet i stunden, men kan också påverka möjligheter till utveckling och karriärmöjligheter och därigenom skapa osäkerhet med tanke på framtiden. För arbetsgivarna skapar psykosocialt välbefinnande en utmaning som är svårare att bearbeta än det fysiska välbefinnandet. För arbetsgivare kunde det handla om att bearbeta helteckande personalstrategier som beaktar hela karriären inom organisationen och de olika aspekterna arbetsgivarens verksamhet. Sammanfattning: psykologiskt ägarskap som en form av lösning till utmaningar med psykosocialt välbefinnande tycks passa in med de resultat som stigit fram i forskningen. Psykologiskt ägarskap ökar på engagemang, kontroll och ansvarstagande i arbetet och skapar en win-win situation på arbetsplatsen.

Aim of the study: is to evaluate the situation of psychosocial wellbeing among especially young employees in the field of social- and health care in Finland based on current research. Research questions: focus on the psychosocial wellbeing of the individual and the employers’ ways of affect the psychosocial wellbeing of their staff. Method: is a qualitative literature analysis with an abductive synthesis aspect. Results: show the psychosocial wellbeing among young members of staff looks the same as for the rest of the working population, except for a few exceptions: appreciation of work and engagement, especially among women, while the relationship to the leadership requires some work. Results that differ are connected to the insecurity that follows irregular work contracts and the threat of violence on the job. Irregular work contracts are not only a problem in the moment, but can affect opportunities for development and career development and so cause insecurity for the future. For employers’ psychosocial wellbeing creates a challenge that is harder to work on than physical wellbeing. Employers could focus on creating staff strategies that cover the whole career of an employee in the company and all the different aspects of the organization. Conclusions: Psychological ownership as a solution for psychosocial risk-factors seems to fit in the light of the results of this paper. Psychological ownership increases engagement, control and responsibility in the job and creates a win-win situation at the workplace.

Tutkimuksen tarkoitus on tarkastella psykososiaalista hyvinvointia suomalaisella sosiaali- ja terveysalalla, etenkin nuorten työntekijöiden näkökulmasta ajankohtaisen tutkimuksen pohjalta. Tutkimus kysymykset keskittyvät sekä nuorten työntekijöiden psykososiaaliseen hyvinvointiin sekä työnantajien mahdollisuuksiin vaikuttaa työntekijöiden psykososiaaliseen hyvinvointiin. Menetelmä on kvalitatiivinen kirjallisuuskatsaus abduktiivisellä tulossynteesillä. Tulokset antavat ymmärtää, että nuorten psykososiaalinen hyvinvointi, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta näyttää samalta kuin muilla ikäryhmillä: työn arvostus ja sitoutuminen ovat korkealla tasolla, etenkin naisten keskuudessa, kun taas suhde johtoon vaatii työtä. Tulokset jotka eroavat nuorten kohdalla ovat epäsäännöllisiin työsuhteisiin ja väkivallan uhkaan liittyvät turvattomuuden tunteet. Epäsäännölliset työsopimukset eivät ainoastaan vaikuta nykyhetkeen, vaan vaikuttavat omaan kehittymiseen sekä uramahdollisuuksiin ja sitä kautta luovat epävarmuutta tulevaisuutta ajatellen. Työnantajan kannalta psykososiaalinen hyvinvointi on suurempi haaste kuin fyysinen hyvinvointi. Työnantaja voisi esimerkiksi luoda kokonaisvaltaisenhenkilöstöstrategian joka huomioi koko työntekijän uran yrityksessä sekä yrityksen toiminnan eri alueet. Yhteenveto: psykologinen omistajuus mahdollisena ratkaisumallina psykososiaaliselle hyvinvoinnille vaikuttaa sopivan tulosten perusteella. Psykologinen omistajuus lisää sitoutumista, hallintaa ja vastuunkantamista työssä ja luo näin tilanteen missä molemmat osapuolet työpaikalla voittavat.