Metsän arvo - arvonmäärityksen monet arvot
Tuomala, Toni (2018)
Tuomala, Toni
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801251640
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801251640
Tiivistelmä
Yli puolet Suomen tuottavasta metsätalousmaasta on yksityisten metsänomistajien omistuksessa. Metsällä on ollut aina tärkeä arvo jokaiselle metsän omistajalle. Metsäpalstan arvo voidaan määritellä muutamilla yleisimmin käytössä olevilla markkinaperusteisilla arvonmääritystavoilla. Tämä lisäksi metsään liittyy useita muitakin arvoja, joiden merkitys korostuu yhä enemmän.
Opinnäytetyössä käydään aluksi läpi metsänomistajatutkimuksia, joissa metsänomistajakunta on ryhmitelty eri arvojensa mukaisiin ryhmiin. Omana erillisenä ryhmänä esitellään lisäksi metsään sijoittava metsänomistajaryhmä. Yleisimmät metsän arvoon vaikuttavat seikat sekä arvonmääritystilanteet luovat taustan yleisimpien markkinaperusteisten arvonmääritystapojen esittelylle. Yleisesti käytössä on kolme arvonmääritystapaa; tuottoarvo-, summa-arvo- ja kauppa-arvomenetelmä. Näiden taloudellisten arvonmääritystapojen lisäksi pohditaan päätöksenteon pohjalla olevaa monivivahteista arvo-käsitettä ja päätöksentekoa sekä luodaan katsaus ei-taloudellisten arvojen jaotteluun sekä niiden arvonmääritysmetodeihin. Lisäksi tässä työssä mietitään arvojen muutoksia ja pohditaan metsänomistajien arvotutkimuksen merkitystä.
Tässä opinnäytetyössä paljastui metsän arvoon sisältyvä arvon määrittelyn vaikeus. Metsänomistajakunta muuttuu ja pirstaloituu yhä uusiin, eri arvomaailman omaaviin ryhmiin. Käytössä olevat arvonmääritystavat perustuvat puustotietoihin ja maapohjan arvottamiseen sekä näiden yhdistelmiin. Jokainen arvonmääritys sisältää paljon epävarmuutta ja on arvonmäärittäjän subjektiivisten osa-arvojen summa määrittelyn kohteena olevasta metsäpalstasta. Arvo on käsitteenä erittäin monitasoinen sisältäen paljon tiedostamatontakin ajattelua. Tässä työssä esiteltiin myös aineettomien hyödykkeiden rahamääräinen arvottaminen sekä tuotiin esille perusteet arvojen tutkimisen tärkeydestä. Metsän arvon määrittäminen tulee monipuolistumaan ja vaikeutumaan uusien metsänomistajatahojen intressien johdosta. Uusia arvomääritteitä tulee syntymään. Arvotutkimusta ja arvojen muutosten tutkimista tarvitaan yhä enemmän jatkossa. Metsän arvoa ei voi aina määritellä rahamääräisesti. Jokaisella metsänomistajalla on oma arvo metsälleen.
Opinnäytetyössä käydään aluksi läpi metsänomistajatutkimuksia, joissa metsänomistajakunta on ryhmitelty eri arvojensa mukaisiin ryhmiin. Omana erillisenä ryhmänä esitellään lisäksi metsään sijoittava metsänomistajaryhmä. Yleisimmät metsän arvoon vaikuttavat seikat sekä arvonmääritystilanteet luovat taustan yleisimpien markkinaperusteisten arvonmääritystapojen esittelylle. Yleisesti käytössä on kolme arvonmääritystapaa; tuottoarvo-, summa-arvo- ja kauppa-arvomenetelmä. Näiden taloudellisten arvonmääritystapojen lisäksi pohditaan päätöksenteon pohjalla olevaa monivivahteista arvo-käsitettä ja päätöksentekoa sekä luodaan katsaus ei-taloudellisten arvojen jaotteluun sekä niiden arvonmääritysmetodeihin. Lisäksi tässä työssä mietitään arvojen muutoksia ja pohditaan metsänomistajien arvotutkimuksen merkitystä.
Tässä opinnäytetyössä paljastui metsän arvoon sisältyvä arvon määrittelyn vaikeus. Metsänomistajakunta muuttuu ja pirstaloituu yhä uusiin, eri arvomaailman omaaviin ryhmiin. Käytössä olevat arvonmääritystavat perustuvat puustotietoihin ja maapohjan arvottamiseen sekä näiden yhdistelmiin. Jokainen arvonmääritys sisältää paljon epävarmuutta ja on arvonmäärittäjän subjektiivisten osa-arvojen summa määrittelyn kohteena olevasta metsäpalstasta. Arvo on käsitteenä erittäin monitasoinen sisältäen paljon tiedostamatontakin ajattelua. Tässä työssä esiteltiin myös aineettomien hyödykkeiden rahamääräinen arvottaminen sekä tuotiin esille perusteet arvojen tutkimisen tärkeydestä. Metsän arvon määrittäminen tulee monipuolistumaan ja vaikeutumaan uusien metsänomistajatahojen intressien johdosta. Uusia arvomääritteitä tulee syntymään. Arvotutkimusta ja arvojen muutosten tutkimista tarvitaan yhä enemmän jatkossa. Metsän arvoa ei voi aina määritellä rahamääräisesti. Jokaisella metsänomistajalla on oma arvo metsälleen.