Asumisyhteisön toimintakulttuurin muuttaminen taidelähtöisten menetelmien keinoin : esteet ja mahdollisuudet
Tiivola, Sanna (2017)
Tiivola, Sanna
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801141294
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801141294
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, voidaanko taidelähtöisillä menetelmillä muuttaa asumisyhteisön toimintakulttuuria. Taidelähtöisiä menetelmiä hyödyntävä kehittämishanke toteutettiin puolentoista vuoden mittaisena asunnottomuusjärjestön ylläpitämässä asumisyhteisössä vuosina 2015-2016. Hanke toteutettiin valtauttavana toimintatutkimuksena. Tutkimuksellisessa tarkastelussa olivat käytetyt menetelmät sekä asukkaiden ja henkilökunnan vuorovaikutus. Tutkimuksen aineisto koostuu empiirisestä aineistosta. Henkilökunnan, asukkaiden sekä taiteilijoiden laadullisista alku- ja loppuhaastatteluista, tutkimuspäiväkirjasta, toteutuskertojen havainnoista sekä lähdeaineistosta. Hankkeeseen palkatut näyttelijät toteuttivat erilaisia taidelähtöisiä työpajoja sekä tapahtumia asumisyhteisössä yhdessä työntekijöiden ja asukkaiden kanssa. Tapahtumat olivat avoimia kaikille asumisyhteisössä asuville.
Toimintakulttuuria ei kyetty muuttamaan hankkeen aikana. Työyhteisössä vallinnut luottamuksen puute sekä ristiriidat työn tavoitteissa muodostuivat suurimmaksi esteeksi hankkeen täysimittaiselle onnistumiselle. Valtaosa työntekijöistä lähestyi työprosessia riskien ja uhkien näkökulmasta, mikä vaikeutti taidelähtöisten menetelmien käyttöönottoa.
Henkilökunnalla ei ollut yhteistä visiota työn tavoitteista eikä hankkeessa käytettyjä menetelmiä sidottu riittävästi muuhun kehittämistyöhön. Esimiesten vahvempi osallistuminen hankkeeseen olisi saattanut antaa paremman lopputuloksen. Päihtyneiden asukkaiden osallistuminen tapahtumiin esti taiteilijoita pääsemästä syvemmälle taidelähtöisten menetelmien käyttämisessä, mutta mahdollisti kaikkien osallistumisen. Asukkaat ja henkilökunta kokivat hankkeen aikana pieniä muutoksia vuorovaikutuksessa sekä yhteisöllisyyden lisääntymisessä. Hyvänä jatkotutkimuksen aiheena olisi tutkia millaisia menetelmiä pitää käyttää, jotta päihde- ja mielenterveystyötä tekevät työntekijät uskaltavat päästää irti liiasta kontrollista.
Toimintakulttuuria ei kyetty muuttamaan hankkeen aikana. Työyhteisössä vallinnut luottamuksen puute sekä ristiriidat työn tavoitteissa muodostuivat suurimmaksi esteeksi hankkeen täysimittaiselle onnistumiselle. Valtaosa työntekijöistä lähestyi työprosessia riskien ja uhkien näkökulmasta, mikä vaikeutti taidelähtöisten menetelmien käyttöönottoa.
Henkilökunnalla ei ollut yhteistä visiota työn tavoitteista eikä hankkeessa käytettyjä menetelmiä sidottu riittävästi muuhun kehittämistyöhön. Esimiesten vahvempi osallistuminen hankkeeseen olisi saattanut antaa paremman lopputuloksen. Päihtyneiden asukkaiden osallistuminen tapahtumiin esti taiteilijoita pääsemästä syvemmälle taidelähtöisten menetelmien käyttämisessä, mutta mahdollisti kaikkien osallistumisen. Asukkaat ja henkilökunta kokivat hankkeen aikana pieniä muutoksia vuorovaikutuksessa sekä yhteisöllisyyden lisääntymisessä. Hyvänä jatkotutkimuksen aiheena olisi tutkia millaisia menetelmiä pitää käyttää, jotta päihde- ja mielenterveystyötä tekevät työntekijät uskaltavat päästää irti liiasta kontrollista.