Äidin ja vastasyntyneen varhaisen ihokontaktin toteutuminen leikkaussalissa suunnitelluissa keisarileikkauksissa – Hoitohenkilökunnan näkökulma
Niemi, Amanda; Palo-Torkko, Noora (2018)
Niemi, Amanda
Palo-Torkko, Noora
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801291732
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801291732
Tiivistelmä
Varhainen ihokontakti toteutuu, kun vastasyntynyt nostetaan välittömästi syntymän jälkeen tai viimeistään viiden minuutin iässä äidin rinnalle. Tämä edistää äidin ja vastasyntyneen välistä varhaista vuorovaikutusta sekä imetyksen alkamista. Varhainen ihokontakti on yksi osa vauvamyönteisyyssertifikaattia, jonka Seinäjoen keskussairaala on saanut.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Seinäjoen keskussairaalassa syksyllä 2016 käyttöön otettu varhainen ihokontakti äidin ja vastasyntyneen välillä suunnitelluissa keisarileikkauksissa oli toteutunut. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää varhaisen ihokontaktin toimivuutta suunnitellussa keisarileikkauksessa. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Opinnäytetyön aineisto on kerätty teemahaastattelulla, ja saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Opinnäytetyössä haastateltiin (n=10) Seinäjoen keskussairaalan synnytysosaston hoitohenkilökuntaa. Haastattelut toteutettiin marraskuussa 2017.
Opinnäytetyön tulosten mukaan varhaisen ihokontaktin edistäviä tekijöitä ovat hoitohenkilökunnan tietoisuus ja aktiivisuus ihokontaktin toteutumiseen sekä tiedon lisääminen vanhemmille jo ennen sektiota. Seinäjoen keskussairaalassa ihokontakti toteutuu suurimmaksi osaksi hyvin. Sen toteutumiseen vaikuttaa äidin ja vastasyntyneen vointi. Opinnäytetyömme tulosten johtopäätökset: 1. Varhainen ihokontakti suunnitelluissa keisarileikkauksissa toteutuu suurimmaksi osaksi hyvin Seinäjoen keskussairaalassa, 2. Varhaisen ihokontaktin voi keskeyttää tai jopa estää vauvan tai äidin huono vointi, 3. Hoitohenkilökunnan sekä äitien tiedon lisääminen ihokontaktista edistää ihokontaktin toteutumista, 4. Hoitohenkilökunnan aktiivisuus ihokontaktin toteuttamiseen niin synnytysosastolla kuin leikkaussalissa on yksi suuri edistävä tekijä.
Jatkotutkimuksen aiheena ihokontaktin toteutuminen suunnitellussa keisarileikkauksessa äidin näkökulmasta, ihokontaktin kesto ja yleiset ohjeet käytäntöön sekä uusia näkökulmia hoitohenkilökunnan puolesta ja varhainen tiedonanto raskauden aikana ihokontaktista.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Seinäjoen keskussairaalassa syksyllä 2016 käyttöön otettu varhainen ihokontakti äidin ja vastasyntyneen välillä suunnitelluissa keisarileikkauksissa oli toteutunut. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää varhaisen ihokontaktin toimivuutta suunnitellussa keisarileikkauksessa. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Opinnäytetyön aineisto on kerätty teemahaastattelulla, ja saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Opinnäytetyössä haastateltiin (n=10) Seinäjoen keskussairaalan synnytysosaston hoitohenkilökuntaa. Haastattelut toteutettiin marraskuussa 2017.
Opinnäytetyön tulosten mukaan varhaisen ihokontaktin edistäviä tekijöitä ovat hoitohenkilökunnan tietoisuus ja aktiivisuus ihokontaktin toteutumiseen sekä tiedon lisääminen vanhemmille jo ennen sektiota. Seinäjoen keskussairaalassa ihokontakti toteutuu suurimmaksi osaksi hyvin. Sen toteutumiseen vaikuttaa äidin ja vastasyntyneen vointi. Opinnäytetyömme tulosten johtopäätökset: 1. Varhainen ihokontakti suunnitelluissa keisarileikkauksissa toteutuu suurimmaksi osaksi hyvin Seinäjoen keskussairaalassa, 2. Varhaisen ihokontaktin voi keskeyttää tai jopa estää vauvan tai äidin huono vointi, 3. Hoitohenkilökunnan sekä äitien tiedon lisääminen ihokontaktista edistää ihokontaktin toteutumista, 4. Hoitohenkilökunnan aktiivisuus ihokontaktin toteuttamiseen niin synnytysosastolla kuin leikkaussalissa on yksi suuri edistävä tekijä.
Jatkotutkimuksen aiheena ihokontaktin toteutuminen suunnitellussa keisarileikkauksessa äidin näkökulmasta, ihokontaktin kesto ja yleiset ohjeet käytäntöön sekä uusia näkökulmia hoitohenkilökunnan puolesta ja varhainen tiedonanto raskauden aikana ihokontaktista.