"Muistisairaus ei ole sen henkilön sairaus vaan se on läheisten..." - Muistisairaan omaisen voimavarat ja tuen tarve

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää muistisairaiden omaisten tuen tarvetta ja saantia sekä omaisten voimavaroja. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että muistisairaan kuntouttavan osaston henkilökunta tietää entistä paremmin, miten muistisairaiden omaiset kokevat omat voimavaransa ja millaista tukea he tarvitsevat.

Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelulla, joka nauhoitettiin. Haastatteluun osallistui kolme muistisairaan omaista (n=3). Tutkimuksesta saatu aineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen.

Tulosten perusteella muistisairaiden omaiset olivat melko yksimielisiä muistisairaan asioiden huolehtimisen kuormittavuudesta. Jatkuva huolehtiminen koettiin henkisesti raskaaksi. Voimavaroja edistäviä tekijöitä löydettiin vertaistuesta, puhumisesta ja sosiaalisista suhteista. Voimavaroja heikentäviä tekijöitä olivat ainainen huolen tunne ja epävarmuus.

Muistipotilaan kuntouttavalta osastolta saatu tuki koettiin pääosin negatiivisena. Positiivisiin kokemuksiin sisältyivät asioista muistuttaminen ja palveluiden tarjoaminen. Negatiiviseksi koettiin aktiivisen tuen tarjoamisen puute, epävarmuus käytettävissä olevista tukipalveluista ja niiden hakemisesta sekä tiedottamisen vähyys. Omaisten huomioiminen koettiin merkittäväksi kehittämisehdotukseksi. Tukea toivottiin saatavan kotiin tarjottavien palveluiden muodossa sekä haluttiin tietoa muistisairaan hyvinvoinnista huolehtimisesta.

The purpose of this thesis was to ascertain the resources and the need of support for the close relatives with loved ones suffering from memory disorders. The objective of this thesis was to produce empirical evidence about the resources experienced by the close relatives and their need of support to the memory patient’s rehabilitation ward’s personnel so that they know how to offer them even better support than now.

The research was carried out with a qualitative research method. Research material was collected with theme interviews that were recorded. Three participants were interviewed (n=3). The material gathered in the research was analyzed with an inductive content analysis.

According to the results, the close relatives with loved ones suffering from memory disorders were unanimous about the burden of taking care of their loved ones’ issues. They felt that the constant worrying was mentally burdensome. Peer support, talking and social relationships were considered as promotive resources. Constant worrying and uncertainty were considered as debilitating resources.

The support got from the memory patient’s rehabilitation ward was mainly experienced as a negative. The reminding about the loved ones’ issues and the offering of services was considered as a positive experience. Negative experiences included the lack of active support provided, the uncertainty of available support services and how to apply for them and the lack of information. Taking the close relatives into consideration was felt as a major development project. The close relatives felt that they needed support in the form of services provided in the home environment and information about taking care of the well-being of their loved ones with memory disorders.