Yritysmuoto yritystoiminnan välineenä

Abstract

Opinnäytetyöni tavoitteena oli saada selville, onko rakennusalalla toimivan mikkeliläisen yksityisen elinkeinonharjoittajan ajankohtaista muuttaa yritysmuotoaan äkillisesti kasvaneen toimintansa perusteella. Lisäksi tavoitteena oli selvittää kohdeyrittäjälle nykyisen yritysmuodon lisäksi kommandiitti- ja osakeyhtiön yhtiöoikeudellisia ja verotuksellisia eroja ja tuoda siten hänen toiminnalleen varmuutta.

Aloitin opinnäytetyöni syksyllä 2009 perehtymällä aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen. Käytin tutkimuksessa ajantasaista ja laadukasta lähdeaineistoa: esimerkiksi verotukseen liittyvissä asioissa hyödynsin ainoastaan Verohallinnon tuoreimpia julkaisuja ja varmistin yhtiöoikeudellisten tietojen paikkansapitävyyden FINLEX-säädöstietopankin ajantasaisista lakiteksteistä. Tutkimusmenetelmänä käytin laadullista tutkimusta, jonka menetelmistä tutkimusongelmieni ratkaisuun sopivat parhaiten erilaiset haastattelumuodot. Laadin tärkeänä osana tutkimusta myös perusteelliset verolaskelmat yritysmuodoittain yksityisliikkeen tilikauden 1.1.–31.12.2009 tilinpäätöksen lukujen perusteella. Halusin korostaa opinnäytetyössäni etenkin kohdeyrittäjän näkökulmaa, koska tarkoituksena oli tehdä hänen yrittäjyydestään mahdollisimman mielekästä. Haastattelin kohdeyrittäjän lisäksi myös toimeksiantajaa saadakseni talouden ammattilaisen näkemyksen aiheeseen ja rakennusalan tilanteeseen Mikkelissä.

Tutkimuksen tulos oli melko yksiselitteinen: yritysmuodon muutos ei ole tällä hetkellä ajankohtainen. Verolaskelmat osoittivat, ettei yritysmuodon muuttaminen kommandiitti- tai osakeyhtiöksi lisää tai vähennä maksettavien verojen ja maksujen määrää merkittävästi. Kohdeyrittäjän haastattelun perusteella myöskään yhtiöoikeudelliset erot yritysmuotojen välillä eivät kannusta muutokseen: Kohdeyrittäjän toiminnan riskit ovat sen verran pienet, ettei niiden vuoksi kannata yhtiöittää toimintaa. Osakeyhtiö vain tekisi päätöksenteosta ja varojen nostosta liian monimutkaista. Kommandiittiyhtiö taas ei toisi mukanaan juuri minkäänlaista näkyvää muutosta. Ammattitaitoisella ja maineikkaalla rakennusalanyrittäjällä on kuitenkin mahdollisuudet kasvattaa toimintaansa entisestään Mikkelissä, joten yritysmuodon muutos voisi tulla kysymykseen tulevaisuudessa.

Tutkimus oli hyödyllinen kaikille sen osapuolille. Suosittelen vastaavanlaista tutkimusta kaikille pienyrittäjyydestä kiinnostuneille opiskelijoille, jotka haluavat, että heidän opinnäytetyöllään on varmasti merkitystä.

The aim of my bachelor’s thesis was to find out if a sole trader operating in the field of construction should change his form of business to a limited partnership or a private limited company. In addition, my purpose was to clarify the differences concerning taxation and company laws between these three forms – sole trader, limited partnership and private limited company - for my target entrepreneur.

In the beginning of the study I familiarized myself with the theory of company forms and taxation. I read books written by well-known professionals and studied directives of the Tax Administration and the updated acts and degrees of the FINLEX database. After preparing the financial statements of the entrepreneur I made tax calculations based on the fiscal year 2009 to see which business form would be most profitable. The empirical part of the study was done as two qualitative interviews: First I interviewed the target entrepreneur. His perspective was highlighted in this study because the main point was to make his entrepreneurship as meaningful as possible. I also had a discussion with my client to get information about the situation of construction business in Mikkeli.

The result of the study was that the current form of business should not be changed. The tax calculations showed no significant increase or reduction in the amount of taxes and payments between the three forms. After learning this and the legal differences the target entrepreneur was not eager to go through the change. For example both the entrepreneur and client thought that the business risks were not so big that a private limited company should be considered. The biggest disadvantage in a private limited company was that the practical, everyday operations would become a bit too inconvenient for the entrepreneur. On the other hand, becoming a limited partnership would not bring any radical changes. However, the recent success of the target entrepreneur shows that he could increase his turnover even more in the future. Long-term professionals seem to find construction work in Mikkeli despite the recessions or depressions.

This study was found very useful by both the entrepreneur and the client. Therefore, I recommend similar studies for students who are interested in entrepreneurship and who hope to make their bachelor’s thesis worth the effort.