Minun kauppakeskukseni – kaupallisen tilan merkitys osana nuoren minuutta

Abstract

Tässä opinnäytetyössä käsitellään sitä, miten nuoret rakentavat identiteettiään kauppakeskuksen avulla ja millainen merkitys kauppakeskuksella on nuorten identiteeteille. Tavoitteena on näiden kysymysten tutkimisella luoda lisää ymmärrystä nuorten identiteeteistä ja siitä, millaiset kauppakeskukseen liittyvät seikat painottuvat nuorten identiteettien rakentumisessa.

Aineistot tähän laadulliseen tutkimukseen kerättiin teemahaastatteluilla, jotka toteutettiin joensuulaisessa kauppakeskuksessa nimeltään Iso Myy. Haastatteluita toteutettiin lähes kaksikymmentä ja haastattelutilanteissa haastateltiin pääsääntöisesti useampi nuori kerrallaan. Haastatellut nuoret olivat iältään 12–20-vuotiaita. Haastattelunauhoitukset translitteroitiin tekstiksi ja analysoitiin sisällönanalyysillä. Tämän analyysin pohjalta luotiin neljä temaattista kategoriaa, joihin tutkimuksen tuloksissa esitellyt analysoidut haastatteluaineistot luokiteltiin. Tutkielman johtopäätökset tehtiin suhteuttamalla tutkimustulokset tutkimuksessa esiteltyyn akateemiseen kirjallisuuteen.

Tutkimuksen tulokset ryhmiteltiin neljään kategoriaan. Nämä neljä kategoriaa olivat kauppakeskuksen sosiaalinen ulottuvuus, joka viittaa siihen, että kauppakeskus mahdollisti moniulotteisen sosiaalisen rakenteen nuorten välille, nuorten näkemys itsestä, kauppakeskus osana arkea ja elämää sekä nuorten näkemys kauppakeskuksesta. Nuoret tulivat kauppakeskuksiin näkemään toisiaan ja osin myös näkymään muille nuorille, he nauttivat paikan mahdollistamasta yksityisyydestä, he pohtivat sitä, ovatko he tervetulleita kauppakeskukseen ja jotkut nuoret kokivat hengailun jopa häpeälliseksi asiaksi, kauppakeskuksessa oleskelu ilmeni olevan monille myös tapa ja osa heidän arkirutiinejaan ja kauppakeskus peilautui heidän kommenteissaan pääosin positiivisessa valossa, tuttuna ja turvallisena paikkana. Mielenkiintoista oli myös se, ettei kauppakeskusta pidetty kuitenkaan kovin tärkeänä paikkana.

Johtopäätöksissä esitettiin, että kauppakeskuksessa tapahtuva nuorten välinen vuorovaikutus ja siellä kohdatut jännitteet muokkaavat nuorten identiteettejä. Tavat ja paikat ovat myös osa ihmisen minuutta. Kauppakeskus oli siis jo itsessään osa nuorten elämää ja se oli merkityksellinen myös vapaa-ajan käyttötapana. Tämä tutkielma onnistui luomaan uutta ymmärrystä nuorten identiteeteistä ja kaupallisen tilan merkityksestä identiteetin rakentumisessa. Luotua tietoa on mahdollista hyödyntää sekä nuorisotyössä että kaupallisesti.

The research questions for this thesis were how the young used the aspects of a shopping mall to construct their identities and what kind of impact a shopping mall had on young’s identities. The objective of the thesis was to create a new understanding on the young person’s identities and what kind of aspects of a mall were the most essential in this process of identity construction.

The data for this qualitative study were collected using thematic interviews which were conducted in a mall in Joensuu, known as Iso Myy. There were almost twenty interviews and usually there were more than just one young person interviewed at the same time. The interviewees were between 12 and 20 of age. The tapes were transcribed and then analyzed utilizing a content analysis. From this analysis four thematic categories were created by dividing the results of this study to their corresponding categories. The conclusion for this thesis was created by interpreting and linking the results to the academic research presented in this paper.

The results of this study were categorized into four categories. These four categories were social dimension of the mall, which refers to that how the mall made it possible for the young to create a multifaceted social construction among them, the perception of self of the young, the mall as a part of the daily life of the young, and the perception of the mall by the young. The young came to the mall to meet each other and also to be seen by the others. They enjoyed the privacy granted by the mall, they doubted whether they were welcomed to the mall or not and some interviewees even felt that hanging out in the mall was a shameful activity. Hanging out in the mall appeared to be a habitual way of living their daily life and the mall was mainly seen in a positive way by the young. It was considered as a familiar and safe place to be. However, it was an interesting fact that the mall was not regarded to be a very important place for the young.

In the conclusion it was presented that the interaction conducted and tensions faced in the mall by the young shaped their identities. Habits and places are also part of an individual’s self. The mall on itself was a part of the life of the young and it also had a meaning as a form of using one’s free time. This thesis was successful in creating a new understanding on the identities of the young and how the commercial premises affected the process of identity creation. It is possible to utilize the information created by this study in the youth work and also commercially.