Äitien kokema imetyspettymys

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä terveydenhoitajien tietoa imetyspettymykseen vaikuttavista tekijöistä. Tämän työn avulla terveydenhoitajat voivat vaikuttaa ennaltaehkäisevästi imetyspettymyksen syntyyn, ja se tarjoaa valmiutta tukea imetyspettymyksen kokenutta äitiä. Tarkoituksena oli kuvata imetyspettymyksen kokeneiden äitien ajatuksia ja kokemuksia. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidun haastattelun avulla. Haastatteluihin osallistui viisi imetyspettymyksen kokenutta äitiä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä ViVa-hankkeen kanssa.

Opinnäytetyön tulosten mukaan imetyspettymys on vahvasti äidin oma kokemus imetyksen epäonnistumisesta. Pettymys on äidin surua, häpeää ja itsensä syyllistämistä imetyksen päättymisestä. Tilanne joka lopulta johtaa imetyksen päättymiseen on kuormittanut äitiä niin henkisesti ja fyysisestikin. Imetyspettymys on useimmiten monien eri tekijöiden yhteinen summa, joka saa alkunsa äidin itselleen asettamista korkeista odotuksista ja imetysongelmista. Ympäristö ja imettävä äiti luovat äitiydelle odotuksia, jotka eivät vastaa aitoa imetyskokemusta. Neuvolassa ei puhuta etukäteen imetyksen tuomista haasteista, minkä vuoksi äidillä on puutteelliset valmiudet selviytyä imetysongelmista. Äidit saavat puutteellista tukea, neuvontaa ja ohjausta imetyksessä onnistumiseen hoitohenkilökunnalta, sekä myös ympäristöltä, ja se osaltaan vaikuttaa pettymyksen syntyyn.

Opinnäytetyössä käy ilmi, että yhteiskunnan tulee hyväksyä paremmin erilaiset äidit, koska äitiydelle ei ole yhtä oikeaa roolimallia. Äitien keskuudessa imetyksestä pitää puhua enemmän aitona kokemuksena kuin tavoitella ihanteellisen imetyskuvan antamista. Neuvolassa terveydenhoitajan tulee kartoittaa äidin ajatuksia imettämisestä jo raskausaikana. Keskustelun tavoitteena on vähentää äitiin kohdistuvia paineita ja lisätä äidin valmiuksia imettää. Vauvan synnyttyä äiti tarvitsee kuuntelijaa, tukea ja empatiaa. Imetyksestä tulee keskustella jokaisella neuvolakäynnillä niin kauan kuin imetys on saatu varmasti onnistumaan. Terveydenhoitajien ja kätilöiden tulisi päivittää imetystietämystään ja olla rohkeampia tarjoamaan äideille imetysohjausta.

The purpose of this study was to add knowledge about breastfeeding disappointment and the key factors leading to it. Another objective of the study was to provide information for public health nurses on how to affect breastfeeding disappointment proactively, as well as on how to encounter and support a mother who has experienced breastfeeding disappointment. This thesis was accomplished in collaboration with the ViVa -project. This study applied a qualitative research method. The data were collected by interviewing five mothers who have experienced breastfeeding disappointment. The data were then reviewed and analysed by means of grounded theory.

The results suggest that breastfeeding disappointment is an experience caused by many different factors. It is a mixed experience of shame, sorrow and self-blame due to the failure in breastfeeding. Reasons leading to this negative experience are many and varied. They include such issues as the mothers' own high expectations towards successful breastfeeding, pressure from the society, inadequate guidance on breastfeeding and the lack of discussion on the probable problems experienced by the mother.

To help prevent breastfeeding disappointment, the attention should be paid on openly discussing breastfeeding and the possible problems, instead of offering an image of ideal motherhood and breastfeeding. Public health nurses and midwives should update their knowledge of breastfeeding to be able to provide mothers with guidance and support on breastfeeding throughout the pregnancy, and also at mothers' every visit to the child health centre with the infant.