Kirjastoalan osaamisalueen kehittäminen toisen asteen ammatillisessa perustutkinnossa

Abstract

Liiketalouden perustutkinnosta poistettiin vuonna 2016 osaamisalat, jolloin tutkinnosta poistui myös tieto- ja kirjastopalvelujen osaamisala. Osaamisalojen poistaminen aloitti tutkinnon perusteiden uudistamisprosessin. Uudistamistyössä olivat mukana työ- ja elinkeinoelämän sekä sidosryhmien asiantuntijaedustajista koostuva ohjausryhmä. Perustetyötä koordinoivat ja kirjoitustyön omilla vastuualueillaan tekivät työryhmän jäsenet, jotka edustivat perustetyössä koulutuksen järjestäjiä. Muutosprosessin kokonaisuutta hallinnoi ja valvoi Opetushallitus.

Tässä toiminta- ja kehittämistutkimuksessa hyödynnettiin eri vaiheissa tutkimustiedon lisäksi kirjastoalan asiantuntijajäsenien osaamista. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin asiantuntijakeskustelujen lisäksi aivoriihi- ja Learning Café -menetelmiä. Prosessin aikana ohjaus- ja työryhmän jäsenet kokoontuivat eri kokoonpanoissa useamman kerran. Palautetta kerättiin kahden eri seminaarin ja lausuntokierroksen yhteydessä. Tutkinnon perusteet olivat kokonaan valmiina joulukuussa 2017.

Uudistustyössä lähtökohdaksi otettiin tulevaisuuden työelämässä vaadittava osaaminen sekä joustavat tulevaisuuden tutkintopolut. Osaamistarpeet jaoteltiin pakollisiin ja valinnaisiin osaamisiin. Pakollinen osaaminen on toimialariippumatonta yhteistä osaamista. Valinnaisella osaamisella opiskelija tuo esille erityisen ja erikoistuneen osaamisena.

Uudistuneessa liiketoiminnan perustutkinnossa on mahdollista valita tutkintoonsa kaksi kirjastoalan työympäristössä toteutettavaa tutkinnon osaa. Sen lisäksi valinnaisina tutkinnon osina on kirjastoalalle soveltuvia tutkinnon osia, kuten tapahtumatuotannon tutkinnon osa. Siten myös uudessa liiketoiminnan perustutkinnossa opiskelijan on yhä mahdollista osoittaa kirjastoalalla tarvittava erityisosaaminen.

Competence areas, such as information and library services, were left out of vocational upper secondary qualification of business programs in 2016. This put into action the renewal process of qualification requirements, which was worked on by a group of various specialists. The process was coordinated by a working group which consisted of members of five different vocational institutions. The changing process was managed and supervised by Finnish National Board of Education.

In this action and design-based research there were used knowledge from researches as well as knowledge from the library specialists. The data was collected through discussions but also methods like brainstorming and learning Café were used. The specialists and the working group gathered together several times during the process and incomplete qualification requirements were presented and feedback was collected three times. A plan of the qualification requirements was given a consultation process in September 2017, and the qualification requirements were completed in December 2017.

The starting point for the changing process was to form the qualification so it would be flexible and would best fit the mandatory vocational competence in different divisions of business in the future. The competence was divided into compulsory and optional parts of the qualification. Compulsory competence is what is needed in every division of business activity, and optional competence is how the student can bring out their special expertise.

In the reformed vocational upper secondary qualification, it is possible for the student to choose two units which indicate student’s competence in information and library services. In addition to this, in the renewed qualification there are units which produce more competence in library field such as event production. Because of this, the new qualification still fits for a student who wants to study information and library services.