Ekonomistudenters spar- och investeringsbeteende : En kvantitativ studie om spar- och investeringsbeteende bland ekonomistudenter i huvudstadsregionen 2017

Abstract

Studiens syfte var att kartlägga spar- och investeringsbeteendet bland ekonomistudenter i huvudstadsregionen i Finland 2017. Enligt OECD gör personer felaktiga spar- och investeringsbeslut som följd av brist på finansiell kunskap. I utvecklade ekonomier såsom i Finland är finansiell kunskap avgörande för att hålla privatekonomier mer stabila. Genom att skuldsättningsgraden skulle minska och en sparbuffert för oförutsedda situationer skulle skapas, kunde man undvika såväl personliga som samhälleliga ekonomiska kriser. Finländare är internationellt sätt väldigt konservativa i sitt sparbeteende, fastän utbudet av spar- och investeringsprodukter är enormt. På basis av denna problematik låg intresset i denna studie på att utreda hur ekonomistudenter sparar och investerar sitt kapital, eftersom denna målgrupp torde få finansiell kunskap i sina studier. Målgruppen begränsades till ekonomistuderande i huvudstadsregionen i Finland. Undersökningen gjordes som en kvantitativ enkätstudie. En typ av spar- och investeringsguide fungerade som den mest centrala delen i teoridelen. Till frågeställningarna hörde vilka spar- och investeringsprodukter som är populära och ifall det går att upptäcka något speciellt beteendemönster gällande besparingar och investeringar. Det frågades även i studien vad respondenterna själva ansett att ha påverkat deras investeringsbeslut. Enkäten besvarades av sammanlagt 50 respondenter och resultaten visade att det fanns ett tydligt beteendemönster i målgruppen. Över hälften av respondenterna sparade regelbundet, de flesta respondenterna hade någon typ av besparingar eller investeringar vilka de i alla fall till en del hade sparat eller investerat själva. Det populäraste syftet med att spara var en allmän ökning av förmögenhet, samt bostadssparande. Det var vanligt att de sparade eller investerade pengarna härstammade från lön och studielån. Sparkontot var det vanligaste sparproduktsalternativet, medan även fonder, BSP-konton och aktier var populära. De flesta respondenterna svarade att de var beredda att ta risker i någon mån, vilket kan kopplas till det nuvarande marknadsläget och ränteläget. Majoriteten ansåg att deras spar- och investeringsbeslut hade påverkats av deras studier.

Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa talousopiskelijoiden säästö- ja sijoittamiskäyttäytymistä pääkaupunkiseudulla Suomessa vuonna 2017. OECD:n mukaan yksityishenkilöt tekevät vaillinaisia sijoituspäätöksiä puutteellisen taloudellisen tietotaidon takia. Kehittyneissä maissa, kuten Suomessa, on taloudenhoitamiseen liittyvä tietämys ensisijaisen tärkeää, jotta yksityiset taloudet pysyvät vakaana. Velkaantumisastetta pienentämällä ja puskurisäästämistä korottamalla on mahdollista välttää sekä henkilökohtaisia että yhteiskunnallisia talouskriisejä. Edellä mainituista syistä johtuen syntyi mielenkiinto tutkia miten talousopiskelijat säästävät ja sijoittavat pääomansa, sillä voidaan olettaa kohderyhmän saavan opetusta aiheeseen liittyen opintojensa kautta. Kohderyhmä rajattiin pääkaupunkiseudun talousopiskelijoihin. Tutkimus tehtiin kvantitatiivisena kyselylomaketutkimuksena. Teoriaosuus koostui suurimmilta osin säästö- ja sijoitusoppaasta. Tutkimuskysymykseen kuului mitkä säästämisen ja sijoittamisen tuotteista ovat suosittuja ja mikäli jokin tietty käyttäytymismalli olisi huomattavissa talousopiskelijoiden kesken. Kyselyssä kysyttiin myös suoraan opiskelijoilta mielipidettä omaan sijoittamiskäyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä. Kyselylomakkeeseen vastasi 50 henkilöä ja tuloksessa ilmeni selvästi yhtäläisyyksiä kohderyhmän käyttäytymismalleissa. Yli puolet vastanneista säästivät säännöllisesti ja suurimmalla osalla oli jo ennestään jonkinlaisia säästöjä tai sijoituksia, joihin he olivat ainakin osittain säästäneet tai sijoittaneet itse. Suosituin säästämisen tavoite oli yleinen varallisuuden kartuttaminen sekä asuntosäästäminen. Oli tavanomaista, että säästettävien tai sijoitettavien varojen alkuperä oli palkkatulot sekä opintolaina. Säästötalletustili oli tavanomaisin säästämiseen tai sijoittamiseen käytetty tuote. Suosittuja olivat myös rahastot, ASP-tilit sekä suorat osakesijoitukset. Suurin osa vastaajista olivat valmiita ottamaan jonkin verran riskiä, joka korreloi tämänhetkisen korko- ja markkinatilanteen kanssa. Suurin osa vastanneista kokivat opintojen vaikuttaneen omaan säästö- ja sijoituskäyttäytymiseen.

The research purpose was to chart savings and investment behaviour among economics students in Great Helsinki 2017. According to OECD, individuals make inadequate savings and investment decisions due to lacking financial literacy. In developed economies, like in Finland, financial literacy is crucial for keeping private economies more stable. By decreasing leverage and increasing a savings buffer, it is possible to avoid personal economic crisis as well as circumventing social economic crises. Due to this complex of problems the interest in the study lied on to survey how economics students save and invest their capital, since this particular target group should receive financial literacy in their studies. The target group was delimited to economics students in Greater Helsinki. The study was done as a quantitative survey. A savings- and investment guide functioned as the biggest part of the theory component. The question formulations were which savings and investment products where popular and if there was a detectable behaviour pattern in terms of savings and investments. The respondents were even asked what they consider have affected their own investment decisions. The survey was answered by a total of 50 respondents and the results showed a clear behaviour pattern in the target group. Over half of the respondents had some type of savings or investments, which they had at least to some extent saved or invested themselves. The most popular purpose for saving was a common increase of wealth as well as savings for housing loans. It was common that the savings or investments derived from the respondents’ salary and student loans. The savings account was the most common savings product alternative, while mutual funds, savings account for first home purchasers (ASP account) and stocks where popular as well. Most of the respondents answered that they were ready to take risks to some extent, which can be linked with the current state of market and interest rates. The majority thought that their savings and investment decisions were affected by their studies.