Kirjastoissa tehtävä nuorisotyö

Abstract

Opinnäytetyössä tutkitaan kirjastoissa tehtävää nuorisotyötä. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa siitä lisää tietoa ja ymmärrystä ja siten täydentää aiempaa tutkimustietoa. Tavoitteena on myös edistää kirjasto- ja nuorisoalojen vuoropuhelua ja yhteistyön kehittämistä sekä tuoda uutta ajattelua ja näkökulmaa jo toteutettavaan toimintaan. Aihetta lähestytään kolmesta näkökulmasta. Ensiksi selvitetään, miksi kirjastoissa tehdään nuorisotyötä: sen lähtökohtia, tavoitteita, tuloksia ja vaikutuksia. Toiseksi kerätään kokemuksia siihen liittyvästä eri ammattikuntien välisestä yhteistyöstä ja niin sanotusta kolmannesta työstä. Kolmas työ on kahden tai useamman ammattikunnan osaamista sulauttava työmuoto, jonka keskiössä on asiakas. Kolmanneksi hahmotetaan sitä, minkälaiset tekijät vaikuttavat kirjastotyöntekijöiden ja nuorten kohtaamisiin. Aihetta on tutkittu Suomessa tähän mennessä melko vähän. Kirjasto- ja nuorisotyössä on meneillään monia muutoksia, jotka edellyttävät uudelleen ajattelua. Kirjasto- ja nuorisolait on uudistettu hiljattain.

Opinnäytetyön tutkimusote on laadullinen. Aineistonkeruumenetelmänä on teemahaastattelu. Tutkimukseen haastateltiin eri puolilta Suomea yhdeksää sellaista kirjastotyöntekijää, jotka tekevät nuorisotyötä kirjastoympäristössä yhteistyössä toisten nuorten parissa toimivien ammattilaisten kanssa. Lisäksi haastateltiin yhtä kirjaston tiloissa työskentelevää nuorisotyöntekijää. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Aineisto analysoitiin ja järjestettiin sisällönanalyysia hyödyntäen, pääsääntöisesti teemoittelemalla ja tyypittelemällä. Teoreettinen viitekehys taustoittaa kirjastoissa tehtävää nuorisotyötä aiheeseen läheisesti liittyvien asioiden ja käsitteiden kautta.

Tutkimustuloksista selvisi, että kirjastoissa tehdään monipuolista nuorisotyötä. Se voidaan jaotella koulun kanssa tehtävään yhteistyöhön ja nuorten vapaa-ajan toimintaan. Syyt siihen, miksi kirjastoissa toteutetaan nuorisotyötä, voidaan ryhmitellä kuuteen kategoriaan: 1. Nuorten säilyttäminen asiakkaina. 2. Alueellisten lähtökohtien huomioiminen ja palvelujen tarjoaminen yhdenvertaisesti kaikille. 3. Tilan tarjoaminen nuorten käyttöön. 4. Ratkaisujen etsiminen häiriökäyttäytymiseen ja ristiriitoihin. 5. Ajankohtaisiin tarpeisiin vastaaminen. 6. Yhteistyön tarpeeseen vastaaminen.

Kirjastoissa yhteistyönä toteutettavalla nuorisotyöllä tavoitellaan kirjastojen omien lähtökohtien toteuttamista ja palvelujen tutuksi tekemistä, resurssien yhdistämistä ja hyödyntämistä sekä nuorten olojen parantamista. Toiminnalla on havaittu olevan moninaisia tuloksia ja vaikutuksia eri kohderyhmien näkökulmista katsoen. Nuoret ovat keskiössä ja selviä hyödynsaajia. Käsite kolmas työ saatetaan ymmärtää ja tulkita eri tavoin. Tunnistettavimmat yhteneväisyydet haastateltavien oman työn lähtökohdista katsottuna ovat nuoren ja hänen tarpeidensa asettaminen keskiöön, toisen ammattilaisen osaamisen hyödyntäminen sekä kolmannesta työstä ja toimintatavoista yhdessä sopiminen ja päättäminen. Ammattilaisten välinen yhteistyö koetaan voittopuolisesti antoisaksi ja eri osapuolia hyödyttäväksi. Yhteistyötä edistävät asiat liittyvät haluun ja motivaatioon tehdä työtä, myönteiseen asenteeseen ja johdon/esimiehen tukeen. Yhteistyön esteet ja ongelmat voidaan ryhmitellä työhön ja työkulttuuriin, asenteisiin, johtamiseen, viestinnällisiin ongelmiin, resurssien vähyyteen ja uudenlaisten toimintamallien ja kokeilujen tuottamiin kipukohtiin liittyviksi asioiksi.

Kirjastotyöntekijöiden ja nuorten kohtaamisiin vaikuttavia tekijöitä ovat nuoriin suhtautuminen, kohtaamistilanteet, kirjastotyöntekijöiden näkemys omasta kasvattajuudestaan ja kasvatusvastuustaan sekä nuorten kohtaamisessa tarpeellinen osaaminen. Nuoret koetaan kaksijakoisesti eri kirjastoissa. Lähtökohtaisesti he ovat tervetulleita ja tasavertaisia, mutta asiakkaan kohtelu voi olla jopa epätasa-arvoista nuoren iän perusteella. Nuorten kohtaaminen ja heidän parissaan työskentely tuo omanlaistaan haastetta ja sisältöä perinteiseen kirjastotyöhön. Työntekijöitä hyödyttäisi erilaisten taitojen ja osaamisen lisääminen. Monet niistä ovat sellaisia, joissa järjestö- ja nuorisoalan ammattilaisilla on osaamista.

Johtopäätöksenä on, että kirjastojen kannattaa tehdä nuorisotyötä yhteistyönä. Sille on monenlaisia tarpeita, joihin pystytään vastaamaan monilta osin. Toiminta näyttää olevan tuloksellista, jolloin yhteistyö tuo kaivattuja parannuksia ja vastaa uudenlaisiin haasteisiin. Seuraaviin asioihin tulisi kiinnittää huomiota: ongelmakohtien ratkaisujen etsimiseen, kirjaston rooliin mahdollisena nuorisotyön tukijana ja paikkaajana, kolmannen työn toteutumiseen, nuorten tasa-arvoiseen kohteluun sekä nuoriin liittyviin koulutustarpeisiin vastaamiseen.

This thesis examines the role of youth work carried out in libraries. The aim of the study is to produce more knowledge and understanding of it, and thus complement rather limited previous research. The aim is also to promote dialogue and co-operation between the library and youth work professional fields, as well as to bring new thinking and perspectives to the on-going activities. The subject is approached from three perspectives. First, I have studied why libraries are doing youth work: its starting points, goals, results and impacts. Second, the experience gained from the co-operation between different professions and the so-called 'third work'. The third work is combining of two or more professions' capabilities, with the client focusing on it. Third, the thesis demonstrates what kind of factors affect librarians and young people's meetings. The subject has been studied quite a little in Finland so far and there are many changes in library and youth work that require re-thinking. The library and youth laws have recently been renewed.

The research work of the thesis is qualitative. The material collection method is a theme interview. Nine librarians who are doing youth work in the library environment in co-operation with other professionals working with young people from all over Finland were interviewed in the research. In addition, one youth worker who works in the library was also interviewed. The interviews were done as individual interviews. The research material has been analyzed and organized using content analysis, primarily by theming and categorizing. The theoretical framework illustrates youth work in libraries through topics and concepts closely related on the subject.

The results of the research showed that the libraries accomplish diverse youth work. It can be classified into co-operation with the schools and the young people's leisure activities. The reasons why libraries carry out youth work can be grouped into six categories: 1. Keeping young people as clients. 2. Taking into consideration regional starting points and providing services equally to all. 3. Providing places for young people. 4. Finding solutions to problematic behavior and conflicts. 5. Responding current needs. 6. Responding to the need for co-operation.

The co-operation of youth work in libraries aims at the creation of libraries' own starting points and familiarization of their services, the combining and utilizing of resources and the improvement of young people's conditions. The actions that have been carried out have shown to have multiple results and effects from the perspective of different target groups. Young people are the main group getting the benefits. The concept of 'third work' can be understood and interpreted differently. The most recognizable similarities related to the interviewees' own work are setting the young person and his needs in the center, sharing other professionals’ capabilities, and making together agreements and decisions on the methods of the 'third work'. Co-operation between professionals is seen as a win-win opportunity and beneficial for the various parties involved. Co-operation is related to the desire and motivation to work, to a positive attitude, and to the support of the management/manager. Collaboration barriers and problems can be grouped into work and work culture, attitudes, leadership, communication problems, resource scarcity, and problematic issues related to new forms of behavior and experimentation.

The factors that affect in the meetings of librarians and young people are the attitudes towards young people, state of affairs in the meetings, the understanding of librarians on their own educational roles and responsibilities, and the necessary skills that are needed. Young people are seen in two ways in different libraries. Basically, they are welcome and equal, but the treatment of the client may even be unequal based on young age. Encountering and working with them brings a unique challenge and content to traditional library work. Employees would benefit from increasing the variety of skills and competences. Many associations and youth professionals have the know-how in many of these competences.

The conclusion is that it is beneficial for the libraries to have co-operation in youth work. There are various different needs that can be managed in many respects. The work that is done now seems to be successful. Co-operation brings the desired improvements and meets the new challenges. Attention should be paid to the following issues: finding solutions to problem areas, the role of the library as a potential support and venue for youth work, the achievements of the 'third work', equal treatment for young people and responding to their needs in training programs.