Painehaavariskin tunnistaminen ja painehaavapatjan tarpeen arviointi Seinäjoen kotihoidossa

Abstract

Painehaava syntyy alueelle, jossa luu painaa ihoa ja estää sen normaalin verenkierron. Painehaavariskin arviointiin on kehitetty useita mittareita. Painehaavariskin arviointeja tehdään, että osattaisiin tunnistaa ne potilaat, jotka tarvitsevat toimenpiteitä painehaavojen ehkäisemiseksi Painehaavojen esiintyvyys vaihtelee potilasryhmittäin. Painehaavoja esiintyy kotihoidossa 2,2–23,9 %:lla ja tehostetussa kotihoidossa 22,5 %:lla potilaista.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Seinäjoen kotihoidon sairaan- ja terveydenhoitajien näkökulmasta painehaavariskin arviointia ja painehaavapatjan tarpeen arviointia Seinäjoen kotihoidon alueilla. Tavoitteena oli tuottaa tietoa terveydenhuollon ammattilaisille painehaavojen ennaltaehkäisystä, riskinarvioinnista sekä painehaavapatjan hankinnasta.

Sähköisen kyselyn avoimien kysymysten vastaukset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Kyselyn monivalintakysymykset analysoitiin pienen aineiston vuoksi manuaalisesti laskemalla frekvenssit ja prosenttiosuudet.

Kyselyn tuloksista selviää, että painehaavariskin arviointi Seinäjoen kotihoidossa perustuu suurimmaksi osaksi hoitohenkilökunnan omaan arvioon. Painehaavapatjan tarpeenarviointi perustuu enimmäkseen konsultaatioon. Tulosten perusteella kotihoidossa työskentelevät sairaan- ja terveydenhoitajat haluaisivat lisää tietoa painehaavan synnystä, ehkäisystä sekä painehaavariskin arvioinnista.

Tuotoksena tehtiin opaslehtinen kotihoidon henkilökunnan käyttöön. Opaslehtisen sisältö koottiin kyselyn tuloksista ja kirjallisuudesta deduktiivista sisällön analyysiä soveltaen. Kirjallisuuden haussa tietokantoina käytettiin Medic, Cinahl, Melinda, SeAMK Finna, Terveysportti ja Aleksi tietokantoja.

Opaslehtisen julkaisun jälkeen voitaisiin tutkia, onko opaslehtinen otettu käyttöön ja onko opaslehtinen koettu tarpeelliseksi sekä toimivaksi painehaavan riskin ar-vioinnissa. Lisäksi voisi selvittää, osaako Seinäjoen kotihoidon henkilökunta käyttää Braden riskiluokitusmittaria ja tehdä sen avulla painehaavariskin arviointia.

A pressure ulcer is created in the area where bone presses the skin and prevents it’s normal blood circulation. Several instruments have been developed for the assessment of pressure vessel risk. Pressureaid assessments are made to identify those patients who need measures to prevent pressure pain. The prevalence of pressure ulcers varies by patient group. Pressure ulcers occur in home care with 2.2-23.9% and in effected home care in 22.5% of patients.

The purpose of the thesis was to find out the assessment of pressure risk in the Seinäjoki home care nursing and health nursing staff and assess the need for a pain wound in Seinäjoki's home care areas. The aim was to provide information to the health care professionals about the prevention of pressure injuries, risk assessment and the purchase of a pressure wound mattress.

The answers to the open question on the electronic questionnaire were analyzed by inductive content analysis. Multiple choice questions were analyzed for small material manually by counting the frequencies and percentages.

The results of the survey show that the assessment of pressure risk in Seinäjoki's home care is largely based on the nursing staff's own assessment. The need assessment of a pressure wound mattress is mostly based on consultation. Based on the results, the nurses and nurses working in home care would like to know more about the onset of pain, the prevention, and the assessment of pressure severity.

As a result, a guide leaflet was provided to the home care staff. The leaflet content was compiled from the results of the survey and from the literature using deductive content analysis. In the literature search, Medic, Cinahl, Melinda, SeAMK Finna, Health Portal and Aleksi databases were used as databases.

After the leaflet was published, it could be investigated whether the guide leaflet was introduced and whether the leaflet was deemed necessary and effective in assessing the risk of pressure injury. In addition, it would be possible to ascertain whether Seinäjoki's home care staff uses Braden's risk assessment tool to evaluate the pressure risk.