Terveydenhoitaja etävanhemmuutta tukemassa : vertaistukiryhmä eronneille isille

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli järjestää vertaistukiryhmä eronneille etävanhempina toimiville isille. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä terveydenhoitajien ja muiden eroperheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten tietoa etäisyydestä sekä valmiuksia isyyden tukemiseen eron jälkeen. Vertaistukiryhmän tarkoituksena oli tarjota vertaistuen avulla osallistujille mahdollisuus kerryttää voimavaroja ja saada tukea etävanhemmuuteen. Toiminnallinen opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Tampereen kaupungin Perheiden talon sekä Tampereen Miessakit ry:n kanssa.

Opinnäytetyön teoreettiset lähtökohdat olivat isyyden käsite, isyyden tukeminen terveydenhoitajan työssä, avioero ja huoltajuus Suomessa, eron jälkeinen isyys, etä-isyys sekä vertaistuki ryhmässä. Teoreettisten lähtökohtien tarkoituksena oli tuottaa lisää tietoa terveydenhoitajille etä-isyydestä ja isien kohtaamisesta. Opinnäytetyön toiminnallisena tuotoksena toteutettiin viisi vertaistukitapaamista etä-isille Perheiden talolla Tampereella. Tapaamiset sisälsivät etävanhemmuuteen liittyvien teemojen käsittelyä sekä isien omien kokemusten jakamista.

Vertaistukiryhmässä saadusta suullisesta ja kirjallisesta palautteessa kävi ilmi, että ryhmämuotoinen vertaistuki on isille sopiva tuen muoto. Havainnot terveydenhuollossa osoittavat, että eniten tukea tarvitsevia isiä on vaikea saada avun piiriin. Tämä näkyi myös käytännössä opinnäytetyön toiminnallisen osuuden toteutuksessa. Isiä tulisi tukea ja heidät tulisi ottaa huomioon terveydenhuollossa entistä paremmin. Isyys on muuttunut viime vuosikymmenten aikana paljon ja nykyään isät haluavat osallistua yhä enemmän lastensa elämään eron jälkeenkin. Lisätutkimusta tarvittaisiin siitä, minkälaista tukea isät kaipaavat ja miten heidät saataisiin houkuteltua avun piiriin nykyistä aiemmin.

The aim of this study was to arrange a peer support group for divorced fathers, whose children primarily live with their mothers. The purpose of this peer support group was to provide the fathers a chance to discuss about non-resident fatherhood and get support for parenthood. This study had a functional approach and it was conducted in collaboration with Tampere Perheiden Talo and Tampere Miessakit ry organizations.

The theoretical bases of this study covered the concept of fatherhood, supporting fatherhood in public health nursing, divorce and custody in Finland, fatherhood after divorce, non-resident fatherhood and peer support in a group. The functional outcome of the study process was five peer support meetings for non-resident fathers at Tampere Perheiden Talo.

The concrete result of this study was the peer support group meetings which included sharing experiences and themes concerning non-resident fatherhood. During the study process it turned out that peer support is a suitable form of support for fathers. Observations in health care point out that the fathers who need the most support are hard to reach which was also seen in the study process. Fathers should be supported even more in health care. A suggestion for further study is to examine what kind of support fathers need and how they would be reached out at even earlier stage.