Sukupuolisensitiivisyys varhaiskasvatuksen kiusaamistilanteissa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka sukupuolisensitiivisesti Mikkelin kaupungin päiväkotien kasvatushenkilöstö toimii kiusaamistilanteissa. Kasvattajien sukupuolisensitiivisyyttä tarkasteltiin vertailemalla niitä keinoja, joita kasvattajat käyttivät, kun kiusaaja oli tyttö ja kiusattu oli poika niihin keinoihin, joita kasvattajat käyttivät kun kiusaaja oli poika ja kiusattu tyttö. Tavoitteena oli saada selville, vaikuttaako lasten sukupuoli kasvattajan käyttämiin keinoihin ja jos vaikuttaa, niin miten. Tutkimus toteutettiin syksyllä 2017 ja tutkimustulokset analysoitiin tammikuussa 2018.

Sukupuolisensitiivisyyttä varhaiskasvatuksen kiusaamistilanteissa ei ole sellaisenaan aikaisemmin tutkittu. Tutkimuksen teoreettinen osuus käsittelee sukupuolta, sukupuolisensitiivistä kasvatusta, sukupuolittuneita käytäntöjä, sukupuoli-identiteettiä, heteronormatiivisia sukupuolirooleja, kiusaamista ja varhaiskasvatusta.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin eläytymismenetelmää. Tutkimukseen osallistui 15 mikkeliläisissä päiväkodeissa työskentelevää varhaiskasvattajaa, jotka vastasivat kahteen keskenään hieman erilaiseen kehyskertomukseen kirjoittamalla niiden pohjalta fiktiivisen tarinan. Kasvattajien tarinat eivät välttämättä perustu tositapahtumiin, vaan kertovat pikemmin siitä, mitä voisi tapahtua. Tutkimusaineisto koostui kasvattajien kirjoittamista tarinoista, ja se analysoitiin kvalitatiiviselle tutki- mukselle hyvin soveltuvalla teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla.

Tutkimustulokset osoittivat, että tutkimukseen vastanneet varhaiskasvattajat toimivat kiusaamistilanteissa hieman eri tavalla sekä kiusaajan että kiusatun kanssa riippuen hänen sukupuolestaan. Osa kasvattajien kiusaamistilanteissa käyttämistä toimista oli sukupuolittuneita, joten kasvattajien toiminta olisi voinut olla sukupuolisensitiivisempääkin. Osaa kasvattajien käyttämistä sukupuolittuneista toimista oli mahdollista selittää heteronormatiivisilla sukupuolirooleilla. Tulokset eivät kuitenkaan ole yleistettävissä, koska tutkimuksen aineisto jäi pieneksi ja vastausprosentti alhaiseksi.

The purpose of this thesis was to find out how gender sensitive the early childhood educators of City of Mikkeli were regarding bullying. The degree of gender sensitivity was examined by comparing the means used by educators in two story variations. In the first variation, the bully was a girl and the bullied was a boy. In the second variation, the genders were reversed. The objective was to study whether the gender affected the means the educators used and if that was the case, how. The study was conducted in the autumn of 2017 and the research material was analysed in January 2018.

The thesis was carried out as a qualitative study. The research material was collected using a role-playing method. The material comprised of fictional stories written by 15 early childhood educators. The stories were not necessarily founded on facts, but instead they revealed what could happen. The method applied to analyse the material was a theory driven content analysis.

The results indicated that the gender of both the bully and the bullied slightly affected the means used by the educators. Thus, the educators could have acted in a more gender-sensitive manner. A part of the gender divided means can be explained by heteronormative gender roles. However, the results of this thesis cannot be generalised due to the small size of research material and low response rate.