”Mul on tällane aika rento olo” Satuhieronnan tunnekokemuksia ja mahdollisuudet perhetyön menetelmäksi

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli toteuttaa lapsille satuhierontaa heidän omassa kodissaan. Tavoitteena oli kerätä lasten satuhierontatuokion jälkeisiä tunnekokemuksia. Tavoitteena oli myös tutustuttaa perhe satuhierontaan. Tutkimuksessa haluttiin saada vastauksia kysymyksiin, minkälaisia tunnekokemuksia satuhieronta mahdollistaa lapsille sekä miten satuhieronta soveltuu perhetyön menetelmäksi.

Tutkimuksen toiminnallinen osuus toteutui erään perheen omassa kodissa, perheen varhaiskasvatusikäiselle ja alakouluikäiselle lapselle. Toteutuksessa käytettiin tunteiden ilmaisun tukena MAHTI-tunnekortteja. Pääaineisto kerättiin videoimalla kaikki satuhierontatuokiot ja tunnekorttien käytöt. Tutkimuksessa käytettiin tulosten saamiseksi VQarviointimenetelmää. Arviointimenetelmällä arvioitiin lasten tahtotilaa satuhierontaan liittyen sekä tunnekokemusten ilmaisemista MAHTI-tunnekorttien avulla.

Tutkimuksen tuloksista oli nähtävissä satuhieronnan kosketuksen rauhoittavat vaikutukset ja lasten suhtautuminen kosketukseen. Tutkimuksessa selvisi myös, että tunnekorttien käyttö tuki lasten tunteiden tunnistamista ja sanoittamista. Kummallakin lapsella tunnekokemukset olivat monipuolisia. VQ-arvioinnin tulokset kertovat muun muassa, että kummatkin lapset osoittivat uteliaisuutta toimintaa kohtaan. Varhaiskasvatusikäinen lapsi osoitti enemmän omaa tahtoaan toiminnassa kuin alakouluikäinen lapsi.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että satuhieronta soveltuu perhetyön menetelmäksi monipuolisuutensa ja monikäyttöisyytensä perusteella. Tunnekokemusten ilmaisu oli varhaiskasvatusikäiselle lapselle helpompaa kuin alakouluikäiselle lapselle.

The purpose of the study was to implement story massage with children at their own homes. The aim was to collect information about the children’s feelings after the story massage moment. Another aim was to introduce story massage to the family. The focus of the study was on what kinds of feeling story massage evoked in children and how it would work as a method in family work.

The functional part of the study was implemented at the home of a family with two children of whom one was in early childhood education and the other in primary school. In the implementation, the MAHTI-feeling cards we used to support emotional expression. The main data was collected by videotaping all the story massage moments and debriefings with the feeling cards. The results of the study were based on the VQ-assessment tool. The tool assessed the children’s volitional state during the story massage moments and how they expressed their feelings with the help of the MAHTI-feeling cards.

The results highlighted the calming effects of the massage touch and the children’s attitude towards touching. Moreover, the use of the feeling cards supported the children to recognize and verbalise their own feelings. Both children’s emotional experiences were diverse. For example, according to the VQ-assessment results, both children were curios about the activity. The younger child expressed her/his will in the activity more than her/his older sibling.

The results of the study support the idea that story massage could be suitable family work method because its versatility. Expressing feelings was easier to younger child her/his older sibling.