Traumaperäisen dissosiaatiohäiriön hoito : Kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tarkoituksena oli kuvata traumaperäisen dissosiaatiohäiriön hoitoa, joka sisälsi myös sairauden tunnistamisen ja arvioimisen. Tavoitteena oli lisätä sairaanhoitajien kiinnostusta ja osaamista traumaperäiseen dissosiaatiohäiriöön, josta on vielä hyvin vähän tietoa. Näkökulmana oli kokonaiskuva vakavasti traumatisoituneitten hoidosta. Toteutustapa oli kirjallisuuskatsaus, joka koostui kansainvälisistä, uusista ja laadukkaista tutkimusartikkeleista. Kirjallisuuskatsauksen haku tehtiin tietokannoista: Cinahl, Academic Search Elite, PubMed, Medic, Terveysportti ja Janet. Hakusanoina käytettiin yhdistelmää: ”dissosiaatiohäiriö AND trauma AND hoito” sekä suomeksi että englanniksi. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui kahdeksan kansainvälistä tutkimusta. Aineisto analysoitiin induktiivisen aineistolähtöisen sisältöanalyysin avulla.

Tutkimustuloksista kävi ilmi, että trauman ja dissosiaation tunnistamiseen ja arvioimiseen oli kiinnitettävä huomiota muitakin psykiatrisia diagnooseja omaavien potilaiden kohdalla. Vakavasti traumatisoituneita tuli osata lähestyä oikealla tavalla ja tekniikalla. Hoitosuunnitelman tuli olla realistinen. Traumaperäistä stressihäiriötä ja dissosiaatiohäiriötä hoidettiin ensisijaisesti traumakeskeisellä terapialla/ hoidolla, joka sisälsi kolmivaiheisen hoitomallin, onnistuneen hoitosuhteen rakentamismenetelmän, kiintymystä sisältävän terapeuttisen hoitosuhteen, tunteiden säätelyn opettelua, altistushoitoa, luovia taiteita ja kognitiivisen käyttäytymisen huomioimista.

Johtopäätöksissä pohdittiin trauman ja dissosiaatiohäiriön hoitoon kuuluvaa sairaanhoitajan tehtävää ja sen sisältöä. Aihetta tulisi tutkia myös hoitotieteissä ja se olisi tärkeää lisätä hoitotyön koulutukseen.

Objective: The purpose was to describe the treatment as well as the recognition and assessment of the traumatic dissociative disorder. The aim was to increase nurses´ interest in and skills related to the traumatic dissociative disorder of which there, as yet, is very little knowledge. The point of view was that of the treatment of the severely traumatized.

Method: The implementation method was a literature review that consisted of international, recent and high-quality research articles. The search for the literature was conducted both in Finnish and in English in databases, such as Cinahl, Academic Search Elite, PubMed, Medic, Terveysportti, and Janet. As search words, a combination of “dissociative disorder” AND trauma AND treatment” was used, both in Finnish and in English. Eight international studies were selected for the literature review. The material was analysed with an inductive material-based content analysis.

Results: In recognizing and assessing trauma and dissociation, attention must be paid to patients with other psychiatric diagnoses. Complexly traumatized were to be approached in the right way and with the right technique. The treatment plan had to be realistic. Traumatic stress disorder and dissociative disorder were treated primarily with trauma-focused therapy/ treatment that included a three-stage-treatment model, a successful building method of a therapeutic relationship, an attachment-based therapeutic relationship, learning to regulate emotions, exposure therapy, creative arts, and considering cognitive behaviour.

Conclusions: The role of a nurse in the treatment of trauma and dissociative disorder was discussed. The topic should be studied more in nursing science and it would be important to add it to nursing training.