2000-luvun taantuman vaikutus kansalaisopistojen toimintaan ja rahoitukseen
Tikka, Petri (2018)
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803133285
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803133285
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkimuskohteena on kansalaisopistojen toiminta. Erityisesti pyritään selvittämään, millainen vaikutus vuoden 2008 alkaneella taantumalla on ollut opistojen kurssitarjontaan ja opiskelijaprofiiliin. Tämä työ toteutettiin syksyn 2017 ja alkukevään 2018 aikana. Empiirisessä osassa rajoitutaan tutkimaan kansalaisopistoja, joissa on käytössä Hellewi-ohjelma. Työn toimeksiantaja on Wildfrost Oy, jonka päätuotteena on kyseinen Hellewi-ohjelma.
Teoriaosassa perehdyttiin aluksi kansalaisopistojen rahoituksen muotoihin. Keskeinen lähde olivat Tilastokeskuksen raportit ja tietokannat. Valmiista tilastoista selvisi se, että kansalaisopistojen valtionosuudet ovat laskeneet. Viitekehyksessä selitetään lyhyesti julkisen sektorin tehtävät ja annetaan tiivistetysti vastaus siihen, minkälainen tehtävä julkisilla organisaatioilla on suomalaisessa yhteiskunnassa. Perehdyttiin myös laskusuhdanteen tärkeimpiin vaikutuksiin kansantalouden kehitykseen ja julkiseen sektoriin.
Työvälineenä oli SPSS-ohjelma, jolla sekä suodatettiin, että analysoitiin tietokannassa olevaa dataa. Tämä tutkimus toteutettiin osittain kokonais- ja osittain otantatutkimuksena. Kokonaistutkimuksessa mukana oli 160 opistoa. Otantatutkimukseen aineistosta poimittiin harkinnanvaraisesti edustava otos, yhteensä 15 kansalaisopistoa.
Tutkimusotteena on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Pyrittiin siis lukujen ja lukumäärien avulla kartoittamaan olemassa olevaa tilannetta ja mahdollisesti tapahtunutta muutosta. Pääasiallisena analysointimenetelmänä on aikasarja-analyysi. Ajallisesti aikasarja-analyysit ulottuvat vuodesta 2008 vuoteen 2017 asti.
Kokonaisuudessaan opiskelijoiden määrä on vähentynyt kymmenen viime vuoden aikana.
Aikasarjan perusteella kurssimaksut ovat nousseet. Pääteltiin, että kurssimaksut tai val-tionosuuksien leikkaukset eivät ole vaikuttaneet negatiivisesti opiskelijamääriin. Kaikissa keskeisissä osallistujaryhmissä havaittiin kasvava kehitys. Pikemminkin syyt tiettyjen ryhmien muutokseen löytyy kurssitarjonnan ja toimintaympäristön sekä elämäntapojen muutoksesta. Eläkeläiset opiskelevat edelleen paljon. Myöskään koulutustaustalla ei havaittu olevan merkittävää yhteyttä opiskelijamääriin.
Lopuksi pohditaan sitä, millainen tulevaisuus kansalaisopistoille on odotettavissa. Tutkimuksen tekijä povaa kansalasiopistoille tilastojen valossa suotuisaa tulevaisuutta. Oman oppimisen arviointi oli tärkeä osa tätä opinnäytettä. Työmenetelmiäni ja onnistumistani arvioin viimeisenä.
Teoriaosassa perehdyttiin aluksi kansalaisopistojen rahoituksen muotoihin. Keskeinen lähde olivat Tilastokeskuksen raportit ja tietokannat. Valmiista tilastoista selvisi se, että kansalaisopistojen valtionosuudet ovat laskeneet. Viitekehyksessä selitetään lyhyesti julkisen sektorin tehtävät ja annetaan tiivistetysti vastaus siihen, minkälainen tehtävä julkisilla organisaatioilla on suomalaisessa yhteiskunnassa. Perehdyttiin myös laskusuhdanteen tärkeimpiin vaikutuksiin kansantalouden kehitykseen ja julkiseen sektoriin.
Työvälineenä oli SPSS-ohjelma, jolla sekä suodatettiin, että analysoitiin tietokannassa olevaa dataa. Tämä tutkimus toteutettiin osittain kokonais- ja osittain otantatutkimuksena. Kokonaistutkimuksessa mukana oli 160 opistoa. Otantatutkimukseen aineistosta poimittiin harkinnanvaraisesti edustava otos, yhteensä 15 kansalaisopistoa.
Tutkimusotteena on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Pyrittiin siis lukujen ja lukumäärien avulla kartoittamaan olemassa olevaa tilannetta ja mahdollisesti tapahtunutta muutosta. Pääasiallisena analysointimenetelmänä on aikasarja-analyysi. Ajallisesti aikasarja-analyysit ulottuvat vuodesta 2008 vuoteen 2017 asti.
Kokonaisuudessaan opiskelijoiden määrä on vähentynyt kymmenen viime vuoden aikana.
Aikasarjan perusteella kurssimaksut ovat nousseet. Pääteltiin, että kurssimaksut tai val-tionosuuksien leikkaukset eivät ole vaikuttaneet negatiivisesti opiskelijamääriin. Kaikissa keskeisissä osallistujaryhmissä havaittiin kasvava kehitys. Pikemminkin syyt tiettyjen ryhmien muutokseen löytyy kurssitarjonnan ja toimintaympäristön sekä elämäntapojen muutoksesta. Eläkeläiset opiskelevat edelleen paljon. Myöskään koulutustaustalla ei havaittu olevan merkittävää yhteyttä opiskelijamääriin.
Lopuksi pohditaan sitä, millainen tulevaisuus kansalaisopistoille on odotettavissa. Tutkimuksen tekijä povaa kansalasiopistoille tilastojen valossa suotuisaa tulevaisuutta. Oman oppimisen arviointi oli tärkeä osa tätä opinnäytettä. Työmenetelmiäni ja onnistumistani arvioin viimeisenä.