Etäkuntoutus toimintaterapiassa : Toimintaterapeuttien näkemyksiä ja kokemuksia etäkuntoutuksesta
Fisk, Henna; Tuisku, Tanja (2018)
Fisk, Henna
Tuisku, Tanja
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803203584
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803203584
Tiivistelmä
Suomessa meneillään olevalla hallituskaudella yhtenä tavoitteena on palvelujen digitalisointi. Tämä tarve koskettaa myös toimintaterapiaa. Tässä opinnäytetyössä kuvataan etäkuntoutuksen tilannetta suomalaisessa toimintaterapiassa. Opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää toimintaterapian digitalisaatiota. Opinnäytetyössä selvitetään Webropol-sähköisellä kyselyllä vapaaehtoisilta toimintaterapeuteilta (n=61), miten he määrittelevät etäkuntoutuksen, kuinka he toteuttavat sitä sekä mitkä ovat koetut etäkuntoutuksen hyödyt ja haasteet.
Vastaajat määrittelevät etäkuntoutuksen yhtenevästi tarkoittavan kuntoutusta, joka tapahtuu etäyhteydellä teknologiaa hyödyntäen. Vastaajista kymmenen (10/61 vastaajaa) ilmoitti toteuttavansa etäkuntoutusta. Vastauksista kävi ilmi, että etäkuntoutusta on toteutettu kaikissa toimintaterapiaprosessin vaiheissa ja kaikkien ikäryhmien kanssa. Yleisimmin etäkuntoutusta toteutetaan tietokoneella, puhelimella sekä tabletilla. Sekä etäkuntoutusta toteuttavat vastaajat, että etäkuntoutuksesta kiinnostuneet vastaajat nostavat suurimmiksi hyödyiksi kuntoutumisen edistymisen seuraamisen, omien työtapojen/toimintatapojen kehittämisen ja asiakkaan terapiakertojen rytmittämisen tarvelähtöisesti. Teknologian koettiin tuovan uusia mahdollisuuksia toimintaterapiaan, mutta sen käyttöönottamiseksi kaivataan tukea. Erityisesti sovellusten tietoturva mietityttää toimintaterapeutteja.
Johtopäätöksenä todetaan, että etänä toteuttava toimintaterapia koetaan kiinnostavana, mutta sitä hyödynnetään vielä vähän. Etäkuntoutus nähdään potentiaalisena lisänä kasvokkain tapahtuvaan toimintaterapiaan. Toimintaterapeutit tarvitsevat lisäkoulutusta ja tukea etäkuntoutuksen käyttöönottoon erityisesti liittyen sovelluksiin ja niiden tietoturvaan. Jatkossa tarvitaan lisää tutkimusta terapeuttisen suhteen luomisesta etämenetelmien kautta sekä siitä, miten vuorovaikutus muuttuu etänä toteuttavassa toimintaterapiassa.
Vastaajat määrittelevät etäkuntoutuksen yhtenevästi tarkoittavan kuntoutusta, joka tapahtuu etäyhteydellä teknologiaa hyödyntäen. Vastaajista kymmenen (10/61 vastaajaa) ilmoitti toteuttavansa etäkuntoutusta. Vastauksista kävi ilmi, että etäkuntoutusta on toteutettu kaikissa toimintaterapiaprosessin vaiheissa ja kaikkien ikäryhmien kanssa. Yleisimmin etäkuntoutusta toteutetaan tietokoneella, puhelimella sekä tabletilla. Sekä etäkuntoutusta toteuttavat vastaajat, että etäkuntoutuksesta kiinnostuneet vastaajat nostavat suurimmiksi hyödyiksi kuntoutumisen edistymisen seuraamisen, omien työtapojen/toimintatapojen kehittämisen ja asiakkaan terapiakertojen rytmittämisen tarvelähtöisesti. Teknologian koettiin tuovan uusia mahdollisuuksia toimintaterapiaan, mutta sen käyttöönottamiseksi kaivataan tukea. Erityisesti sovellusten tietoturva mietityttää toimintaterapeutteja.
Johtopäätöksenä todetaan, että etänä toteuttava toimintaterapia koetaan kiinnostavana, mutta sitä hyödynnetään vielä vähän. Etäkuntoutus nähdään potentiaalisena lisänä kasvokkain tapahtuvaan toimintaterapiaan. Toimintaterapeutit tarvitsevat lisäkoulutusta ja tukea etäkuntoutuksen käyttöönottoon erityisesti liittyen sovelluksiin ja niiden tietoturvaan. Jatkossa tarvitaan lisää tutkimusta terapeuttisen suhteen luomisesta etämenetelmien kautta sekä siitä, miten vuorovaikutus muuttuu etänä toteuttavassa toimintaterapiassa.