Jonglöörin mielikuvaharjoittelu : kartoitus esiintyvän jonglöörin mentaaliharjoittelun tekniikoista
Ollikainen, Tommi (2017)
Ollikainen, Tommi
Turun ammattikorkeakoulu
2017

Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017091715157
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017091715157
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee esiintyvän jonglöörin mentaaliharjoittelua. Tutkielma tarkastelee mielikuvaharjoittelua urheilupsykologian ja musiikin mentaaliharjoittelun menetelmiä käsittelevän kirjallisuuden pohjalta. Lisäksi opinnäytetyötä varten on haastateltu esiintyvää jonglööriä tämän kokemuksista mielikuvien käytöstä. Opinnäytetyö tuo mielikuvaharjoittelua esiin yleisemmällä teoreettisella tasolla ja jonglöörin oman äänen kautta. Haastattelu tekee opinnäytetyöstä luonteeltaan tapaustutkimuksen. Opinnäytetyö pyrkii tuomaan esiin yleistä mielikuvaharjoittelua koskevaa tietoa ja jonglöörille ominaisia mielikuvaharjoittelun muotoja.
Mielikuvien käytön on todettu olevan hyödyllinen menetelmä taidon oppimisessa ja harjoittelun parantamisessa. Urheilupsykologian tuottama tutkimustieto toteaa, että taidon oppimista varten tarvittavaa hermollista aktivaatiota voidaan tuottaa mielikuvituksen avulla konkreettiseen harjoitteluun verrattavalla tavalla. Mielikuvaharjoitteluun liittyy keskeisellä tavalla harjoiteltavien suoritusten visualisointi.
Mentaaliharjoittelu on monitahoinen prosessi, joka läpäisee kehollisesti työskentelevän esiintyvän taiteilijan harjoittelua lukuisin tavoin. Mielikuvaharjoittelulla on merkitystä muun muassa taidon harjoittelussa ja automatisoitumisessa, tekniikka- ja esitysrepertuaarin muistamisessa, esiintymisiin valmistautumisessa ja siihen liittyvän jännityksen käsittelyssä. Jonglöörille mielikuvaharjoittelu voi olla hyödyllinen apuväline yksittäisten temppujen sekä suurempien esityskokonaisuuksien hahmottamisessa.
Mielikuvien käytön on todettu olevan hyödyllinen menetelmä taidon oppimisessa ja harjoittelun parantamisessa. Urheilupsykologian tuottama tutkimustieto toteaa, että taidon oppimista varten tarvittavaa hermollista aktivaatiota voidaan tuottaa mielikuvituksen avulla konkreettiseen harjoitteluun verrattavalla tavalla. Mielikuvaharjoitteluun liittyy keskeisellä tavalla harjoiteltavien suoritusten visualisointi.
Mentaaliharjoittelu on monitahoinen prosessi, joka läpäisee kehollisesti työskentelevän esiintyvän taiteilijan harjoittelua lukuisin tavoin. Mielikuvaharjoittelulla on merkitystä muun muassa taidon harjoittelussa ja automatisoitumisessa, tekniikka- ja esitysrepertuaarin muistamisessa, esiintymisiin valmistautumisessa ja siihen liittyvän jännityksen käsittelyssä. Jonglöörille mielikuvaharjoittelu voi olla hyödyllinen apuväline yksittäisten temppujen sekä suurempien esityskokonaisuuksien hahmottamisessa.