Metsätilan sukupolvenvaihdos

Abstract

Metsänomistajien keski-ikä on Suomessa korkea. Metsää omistavat pääsääntöisesti eläkkeellä olevat. Myös tilakoot ovat pienentyneet. Näin ollen metsätilan sukupolvenvaihdokset tulevat olemaan ajankohtaisia lähitulevaisuudessa. Metsätilat on saatu pääsääntöisesti perintönä. Sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa joko omistajan elinaikana tai tämän kuoleman jälkeen perintönä. Valmista ratkaisua ei ole olemassa, vaan jokainen sukupolvenvaihdos on omanlaisensa. Metsänomistajan on tärkeää aloittaa sukupolvenvaihdoksen suunnittelu ajoissa, koska sukupolvenvaihdos hyvin tehtynä ei tapahdu hetkessä. Olennaista on myös se, että sekä luopuja että jatkaja ovat samaa mieltä metsätilan hoidosta. Jokaisella metsänomistajalla on omat henkilökohtaiset tavoitteensa ja ne tulisikin ottaa huomioon sukupolvenvaihdoksessa.

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin metsätilan sukupolvenvaihdokseen liittyviä asioita. Työssä käsitellään tila-arviota, perintöä, lahjaa, kauppaa ja yhteismetsää. Usein metsätilan sukupolvenvaihdokseen liittyvät asiat ovat monimutkaisia ja niihin liittyy monia erilaisia huomioonotettavia seikkoja. Tämä opinnäytetyö on tehty lukemalla alan kirjallisuutta, asiaan liittyviä nettisivuja ja osallistumalla kolmeen eri asiaa käsittelevään koulutustilaisuuteen.

Sukupolvenvaihdoksen ainoa tarkoitus ei voi olla verojen minimointi. Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa verolainsäädäntö tarjoaa monia verosuunnittelumahdollisuuksia. Onnistuneen metsätilan sukupolvenvaihdoksen edellytyksenä on perehtyminen sukupolvenvaihdokseen liittyviin asioihin ja riittävän ajan varaaminen. Metsätilan sukupolvenvaihdos kannattaa toteuttaa omistajan elinaikana, sillä perintö saattaa pirstoa metsätilan osiin ja metsätilan jatkuvuus voi jäädä arvailujen varaan. Suunnitteluvaiheessa on hyvä ottaa asiantuntijan apu käyttöön ja pyytää verottajalta ennakkopäätös.