Hiljainen lapsi – Kasvuympäristön vaikutus lapsen puheen kehityksen viivästymiseen

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin lapsen kasvuympäristö on yhteydessä puheen kehityksen viivästymiseen. Tavoitteena oli, että työ tarjoaisi lasten puheen kehitystä arvioiville tietoa siitä, mikä voi olla taustalla, kun herää huoli neuvolaikäisen lapsen hitaasta puheen kehityksestä. Työssä on paljon tietoa puheen kehityksestä, siihen vaikuttavista tekijöistä ja sen arvioinnista ja näitä tietoja voi käyttää hyväksi perheiden ohjaamisessa. Työn toimeksiantajana oli Hämeenlinnan kaupunki.

Työn teoriaosuudessa käsiteltiin lapsen kielen kehityksen kulkua ja vanhempien roolia sen tukijoina. Lisäksi määriteltiin kielen kehityksen viivästyminen ja kielen kehitykseen liittyviä keskeisiä riskitekijöitä. Työssä käsiteltiin myös terveydenhoitajan roolia lapsen kielen kehityksen arvioijana sekä kielen kehityksen arviointiin käytettyjä testejä. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa selvitettiin kasvuympäristön roolia kielen kehityksen viivästymisessä. Aineistosta nousseet merkittävät kasvuympäristön tekijät jaettiin kolmeen teemaan: perheen piirteet, vanhemmuus ja vuorovaikutus sekä lapsen arjen sisällöt.

Katsauksen tulosten mukaan riskitekijöitä kielen kehityksen viivästymiseen olivat lähisuvussa esiintyneet kielen kehityksen vaikeudet ja lasten syntymäjärjestys. Vuorovaikutuksen laatu, johon yhdistettiin vanhempien stressi, äidin koulutustaso sekä perheen sosioekonominen asema, oli myös keskeinen tekijä. Laadukas päivähoito sekä yhdessä lukeminen ja leikkiminen olivat kehitysviiveiltä suojaavia tekijöitä. Runsaan ruutuajan haitoista puheen kehitykseen oli vasta alustavaa tietoa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kasvuympäristöllä voidaan vaikuttaa lapsen riskiin jäädä jälkeen puheen kehityksessä ja tätä tietoa voisi tehokkaammin hyödyntää perheiden ohjaamisessa.

The purpose of the Bachelor’s thesis was to find out how the growing environment affects child’s language development. The aim was to provide information for the professionals assessing children’s language skills. The Bachelor’s thesis was compiled for the city of Hämeenlinna.

The theoretical basis of the thesis focuses on defining typical language development and the parental role in supporting that. The thesis introduces the definition of language delay in toddlers and a number of important risk factors associated with language disorders. The thesis also introduces the role of public health nurses in assessing a child’s language skills and some tests used for language evaluation. The method used was descriptive literature review and the purpose of the thesis was to acquire a connection between language delay and social environment. The research findings were divided to three groups including family characteristics, parenting and communication and daily routines.

The results revealed a connection between language delay and family history of language disorders as well as children’s birth order in the family. The quality of interaction was also found to be important and it was associated with parental stress, mother’s education level and the socio economic status of the family. High-quality daycare as well as reading and playing with the child were discovered to be protective factors against language delay. The research on the negative effects of the amount of screen time was limited. According to the results of this thesis many factors of child’s growing environment are significant in defining the risk for language delay. That information should be taken account when instructing families about language development.