Nepsy-koulutuksen vaikutus varhaiskasvatuksessa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Nepsy-koulutuksen vaikutusta varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä vastauksia kolmeen tutkimuskysymykseen, jotka koskivat henkilöstön kokemuksia tiedon lisääntymisestä, keinojen saamisesta ja kohtaamisen muuttumisesta Nepsy-koulutuksen myötä. Jokaisella tutkimuskysymyksellä oli lisäksi alakysymys, jonka tarkoituksena oli kerätä tietoa siitä, millaista tietoa ja millaisia keinoja oli saatu, miten kohtaaminen oli muuttunut sekä miten nämä muutokset olivat vaikuttaneet lapseen tai lapsiryhmään.

Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat Haminan kaupungin varhaiskasvatuksen henkilöstö, joka oli osallistunut Nepsy-koulutukseen. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, jonka lisäksi tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista määrällistä aineistoa. Aineisto kerättiin 2017 tehtynä Webropol-kyselynä. Tutkimukseen osallistui kolmetoista varhaiskasvatuksen työntekijää.

Tutkimus osoittaa, että Nepsy-koulutuksen myötä henkilöstön tieto neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista oli lisääntynyt. Lisäksi vastaajat olivat tutkimuksen mukaan saaneet koulutuksesta keinoja varhaiskasvatuksessa työskentelyynsä, sekä kokivat, että Nepsy-koulutuksen myötä heidän kohtaamisensa oli muuttunut suhteessa lapsiin, joilla on neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia. Tutkimus osoittaa, että kasvattajan tiedon ja keinojen saamisella, sekä kohtaamisen muuttumisella on merkitystä paitsi lapselle, myös koko lapsiryhmälle.

The purpose of this thesis was to study the effects of Nepsy-education in early childhood education. The objective was to find answers to three main questions that concerned staff members’ experiences about the increasing quantity of information, new techniques and the changing social intercourse as a consequence of the Nepsy-education. In addition, every main question had a secondary question, which was meant to gather data about the information and techniques used, how the social intercourse had changed and what were the effects on children.

The study was targeted on the personel of early childhood education in Hamina, who had taken part in Nepsy-education. The project was executed as a qualitative study, but also quantitative methods were used. The materials were gathered in a Webpopol-quiz that was carried out in 2017. In total 13 early childhood education workers took part in the study.

The study shows that after starting the Nepsy-education the staff’s knowledge of neu-ropsychiatric difficulties has increased. In addition, the participants have gained new met-hods and felt a change in their disposition towards children with neuropsychiatric illnesses. The study indicates that the new knowledge and methods had positive effects not only for the child, but for the whole group.