Organisaatioon perehdyttäminen - sitoutuminen ja hiljainen tieto vaikuttavina tekijöinä. Case: Valmet Automotive Oy
Mattila, Niina (2018)
Mattila, Niina
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803263810
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803263810
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia organisaatioon perehdytyksen mahdollisia kehittämisideoita Valmet Automotiven materiaalisuunnitteluosastolle. Kehittämisideat syntyivät haastattelujen pohjalta, jonka jälkeen niitä analysoitiin teoriasta saadun tiedon mukaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, voisiko materiaalisuunnittelun organisaatioon ja työyhteisöön perehdyttämistä parantaa ja millä tavalla. Tutkimuksessa huomioitiin myös työyhteisöön perehdytyksen kautta tulevaa yhteishenkeä ja sen vaikutuksia analysoitiin.
Tutkimuksen lähtökohtana oli tuoda parannusehdotuksia materiaalisuunnitteluosastolle. Valmet Automotiven toimihenkilöosastoilla organisaatioon perehdyttäminen on koettu puutteelliseksi, minkä takia aihe oli ajankohtainen toimeksiantajalle. Tärkeintä oli löytää puutteelliset kohdat ja luoda niiden perusteella ideoita kehittämiselle.
Tutkimuksen menetelmänä oli kvalitatiivinen tutkimus, josta syntyi lopputuloksena toimeksiantajalle pidettävä esitelmä kehittämisideoista. Näin ollen tutkimus oli tutkimuksellinen työ. Kvalitatiivista eli laadullista menetelmää tukee empiirisessä osassa suoritetut haastattelut materiaalisuunnittelijoille. Tutkimusmenetelmä toimi hyvin tämän kaltaiselle laadulliselle tutkimukselle ja sen avulla saatiin päteviä tuloksia.
Tutkimuksen tuloksena löydettiin monta kehittämisideaa, joista kolmea lähdettiin kehittämään opinnäytetyöhön: perehdytys ylhäältä alaspäin, onnistumisten esiin tuominen ja mentorin hyödyntäminen. Kehittämisideat syntyivät haastattelusta saatujen havaintojen pohjalta ja kaikki kehittämisideat esiteltiin toimeksiantajalle tehdyssä esitelmässä. Toimeksiantaja pystyy soveltamaan kehittämisideoita mahdolliseen tulevaisuuden perehdyttämiseen, jolloin uusi työntekijä pystyy paremmin sitoutumaan organisaatioon.
Tutkimuksen lähtökohtana oli tuoda parannusehdotuksia materiaalisuunnitteluosastolle. Valmet Automotiven toimihenkilöosastoilla organisaatioon perehdyttäminen on koettu puutteelliseksi, minkä takia aihe oli ajankohtainen toimeksiantajalle. Tärkeintä oli löytää puutteelliset kohdat ja luoda niiden perusteella ideoita kehittämiselle.
Tutkimuksen menetelmänä oli kvalitatiivinen tutkimus, josta syntyi lopputuloksena toimeksiantajalle pidettävä esitelmä kehittämisideoista. Näin ollen tutkimus oli tutkimuksellinen työ. Kvalitatiivista eli laadullista menetelmää tukee empiirisessä osassa suoritetut haastattelut materiaalisuunnittelijoille. Tutkimusmenetelmä toimi hyvin tämän kaltaiselle laadulliselle tutkimukselle ja sen avulla saatiin päteviä tuloksia.
Tutkimuksen tuloksena löydettiin monta kehittämisideaa, joista kolmea lähdettiin kehittämään opinnäytetyöhön: perehdytys ylhäältä alaspäin, onnistumisten esiin tuominen ja mentorin hyödyntäminen. Kehittämisideat syntyivät haastattelusta saatujen havaintojen pohjalta ja kaikki kehittämisideat esiteltiin toimeksiantajalle tehdyssä esitelmässä. Toimeksiantaja pystyy soveltamaan kehittämisideoita mahdolliseen tulevaisuuden perehdyttämiseen, jolloin uusi työntekijä pystyy paremmin sitoutumaan organisaatioon.