Kotitalouksien älykodinkoneiden käyttöohjeet tietoturvariskeiltä suojautumiseen

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää älykodinkoneisiin liittyviä tietoturvariskejä ja niiltä suojautumista sekä tutkia mitä tietoturvariskeiltä suojautumiseen liittyvää laitevalmistajat ovat ottaneet huomioon käyttöohjeissaan ja miten niissä ohjeistetaan kuluttajaa.

Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus ja rajattu koskettamaan Suomessa markkinoilla olevia älykodinkoneita, joihin löytyy suomenkielinen käyttöohje vapaasti saatavana Internetistä. Tämä opinnäytetyö kertoo älykodinkoneesta ja sitä ympäröivästä integraatiosta, tietoturvariskeistä, tietoturvasta sekä kodinkoneiden käyttöohjeista. Opinnäytetyö auttaa ymmärtämään kokonaisuutta, johon älykodinkone liittyy ja sitä kautta tarvetta käyttöohjeistuksen antamiin neuvoihin tietoturvariskeiltä suojautumiseen. Käyttöohjeista tehty tutkimus on tehty sisältöanalyysilla, lukemalla laitteisiin liittyvät käyttöohjeet ja etsien niistä kuluttajaohjeistusta riskeiltä suojautumiseen. Apuna tutkittaessa käyttöohjeita on käytetty Viestintäviraston antamaa muistilistaa kuluttajalle IoT-laitteen hankinnasta. Näkökulmana opinnäytetyössä on kuluttaja.

Opinnäytetyön keskeisimpiä tuloksina voidaan todeta, että älykodinkoneisiin liittyvät merkittävimmät tietoturvariskit ovat haittaohjelmat ja laitteen käyttö palvelunesto-hyökkäyksessä, jotka vaikuttavat suuresti älykodinkoneen toimivuuteen sekä välillisesti voivat aiheuttaa vahinkoa kodin muihin laitteisiin ja niissä säilytettäviin tietoihin. Vähimmäisvaatimukset älykodinkoneen suojaukselle ovat automaattiset ohjelmistopäivitykset, asetuksiin pääsyn esto salasanoin sekä salasanojen vaihtamisen mahdollisuus. Käyttöohjeissaan laitevalmistajat ovat ottaneet nämä vaatimukset huomioon vaihtelevasti ja osin puuteellisesti, sillä mainintoja näistä ei löytynyt kaikista tutkituista ohjeista. Käyttöohjeet noudattavat kuluttajaturvallisuus-lakia, jossa vaatimuksena on Suomessa myytävien kulutus-tavaroiden käyttöohjeiden suomenkielisyys.

Opinnäytetyön materiaali on kerätty syksyn 2017 – helmikuun 2018 välisenä aikana ja aiheen ajankohtaisuudesta kertoo se, että haavoittuvuuksia älykodinkoneissa ja sen integraatiossa käytetyistä tekniikoista on löydetty tällä ajanjaksolla kuukausittain.