Varhaiskasvattajien näkemyksiä ympäristökasvatuksesta Jyväskylän varhaiskasvatuksessa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa siitä, kuinka varhaiskasvattajat kokevat ympäristökasvatuksen käsitteenä ja mitä siihen heidän mielestään kuuluu. Tavoitteena oli myös saada selville, millaisilla toimintatavoilla ja menetelmillä ympäristökasvatusta toteutetaan Jyväskylässä ja mitkä sen mahdolliset haasteet ja mahdollisuudet ovat. Tarkoituksena oli selvittää yksilöteemahaastattelun keinoin varhaiskasvattajien näkemyksiä ympäristökasvatuksesta ja kuvailla niiden kautta ilmiön keskeisiä ja kiinnostavia piirteitä.

Tutkimus oli laadullinen eli kvalitatiivinen ja sen kohderyhmänä toimivat Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatuksen ammattilaiset. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelun eli puolistrukturoidun haastattelun keinoin. Teoriaosassa käsitellään yleisesti ympäristökasvatusta, jonka jälkeen syvennytään sen toteuttamiseen varhaiskasvatuksen tasolla.

Tulosten mukaan ympäristökasvatus käsitettiin laajaksi kokonaisuudeksi, jota toteutetaan sekä sisällä että ulkona ja johon kuuluvat luonto ja rakennettu ympäristö. Luontokasvatuksen ja kestävän kehityksen periaatteiden koettiin kuuluvan isoina osa-alueina ympäristökasvatukseen. Ympäristökasvatusta toteutettiin monipuolisin keinoin erilaisin toteutustasoin päivittäin varhaiskasvatuksen arjessa. Ympäristökasvatuksen erilaisista haasteista ja mahdollisuuksista aineistoista nousivat esille esimerkiksi varhaiskasvattajan omien arvojen merkitys jokapäiväisessä työssä sekä ympäristökasvatuksen profiilin nostattaminen varhaiskasvatuksessa.

Johtopäätöksinä voidaan todeta, että varhaiskasvattajien tulee muistaa viedä lapsia monipuolisiin ympäristöihin ja huomioida toiminnassa kestävä kehitys ja osallisuus. Ympäristökasvatuksen näkyvyyttä varhaiskasvatussuunnitelmissa varsinkin paikallisella tasolla voitaisiin lisätä. Ympäristökasvatuksen toteutustavoissa voidaan todeta olevan paljon hyviä käytänteitä, mutta myös kehittämisen kohteita kuten ympäristövastaavan nykyistä selkeämpi rooli ja ympäristökasvatuksen parempi sisällyttäminen päiväkotien erilaisiin suunnitelmiin. Näin sen jokapäiväinen rooli ja merkitys varhaiskasvatuksessa voisi tulla paremmin varhaiskasvattajien tietoisuuteen.

The aim was how early childhood educator experience the environmental education and what is included in it. The aim was also to find out how environmental educaton is implemented in Jyväskylä and what the possible challenges and possibilities are.

The thesis was qualitative in nature and the target group was early childhood education professionals of Jyväskylä city. The material was collected by theme interview. The data were analyzed through content analysis.

According to the results, the environmental education was seen as a vast whole, which is put into practice inside and outside and it includes nature and built environment. Environmental education is put into practice in various ways by using different implementation in early childhood education. Challenges and opportunities of environmental education were for example significance of an early childhood educator own values meaning in everyday work and raising the profile of environmental education to early childhood education.

It was found that early childhood educator should remember to take children to different kind of environments taking sustainable development and participation into consideration. It can be noticed that there is good put into practice ways in implementation of environmental education. There are also some development spots like existed role of environmental coordinator and better incorporation of environmental education to day care center’s different programs.