Piiri pieni pyörii : Lasten lauluperinteen ylläpitäminen varhaisiänmusiikkikasvatuksessa
Niskanen, Sara (2018)
Niskanen, Sara
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804024010
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804024010
Tiivistelmä
Lasten lauluperinteestä on tehty vain vähän aiempaa tutkimusta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää perinteisten lastenlaulujen käyttöä varhaisiän musiikinopetuksessa sekä asenteita niiden käyttöä kohtaan. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu seuraavista käsitteistä: varhaisiänmusiikkikasvatus, perinteiset lastenlaulut, ympäristön ja kulttuurin vaikutukset lapsen äänen kehitykseen sekä musiikki- ja kulttuuri-identiteetin muodostumiseen vaikuttavat tekijät. Lisäksi teoriaosuudessa nostetaan esiin aiempaa tutkimustietoa varhaismusiikkikasvatuksen laulunopetuksen historiasta, nykypäivästä sekä lasten vanhempien suhtautumisesta perinteisiin lastenlauluihin.
Laadullisen kyselytutkimuksen tarkoitus oli selvittää vastaus seuraaviin tärkeimpiin tutkimuskysymyksiin: Mikä on haastateltavien varhaisiän musiikinopettajien mielipide lasten perinnelaulujen käyttöä kohtaan? Miten lapset ja vanhemmat suhtautuvat perinteisiin lastenlauluihin haastateltavien varhaisiän musiikinopettajien mukaan? Mitä perinteisiä lastenlauluja haastateltavat ovat käyttäneet opetuksessaan lukuvuonna 2016–2017?
Kyselytutkimukseen osallistui 37 varhaisiän musiikinopettajaa. Kyselytutkimuksessa nousi selvästi esiin suosituimpia opetuksessa käytettyjä perinteisiä lastenlauluja ja käytetyn ohjelmiston ominaisuuksia. Kyselytutkimus osoitti, että perinteisiä lastenlauluja käytetään edelleen varhaisiän musiikinopetuksessa. Lapset, vanhemmat ja erityisesti isovanhemmat kokevat perinteiset lastenlaulut tutuiksi ja turvallisiksi.
Perinteiset lastenlaulut ovat monipuolisia, pedagogisesti monikäyttöisiä ja laadukkaita. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että perinteiset lastenlaulut ovat säilyttäneet asemansa varhaisiänmusiikkikasvatuksen työvälineinä.
Laadullisen kyselytutkimuksen tarkoitus oli selvittää vastaus seuraaviin tärkeimpiin tutkimuskysymyksiin: Mikä on haastateltavien varhaisiän musiikinopettajien mielipide lasten perinnelaulujen käyttöä kohtaan? Miten lapset ja vanhemmat suhtautuvat perinteisiin lastenlauluihin haastateltavien varhaisiän musiikinopettajien mukaan? Mitä perinteisiä lastenlauluja haastateltavat ovat käyttäneet opetuksessaan lukuvuonna 2016–2017?
Kyselytutkimukseen osallistui 37 varhaisiän musiikinopettajaa. Kyselytutkimuksessa nousi selvästi esiin suosituimpia opetuksessa käytettyjä perinteisiä lastenlauluja ja käytetyn ohjelmiston ominaisuuksia. Kyselytutkimus osoitti, että perinteisiä lastenlauluja käytetään edelleen varhaisiän musiikinopetuksessa. Lapset, vanhemmat ja erityisesti isovanhemmat kokevat perinteiset lastenlaulut tutuiksi ja turvallisiksi.
Perinteiset lastenlaulut ovat monipuolisia, pedagogisesti monikäyttöisiä ja laadukkaita. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että perinteiset lastenlaulut ovat säilyttäneet asemansa varhaisiänmusiikkikasvatuksen työvälineinä.