Muutosjohtamisella parempaa työhyvinvointia : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisin muutosjohtamisen keinoin työhyvinvointia voitaisiin parantaa. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää uusia näkökulmia muutosjohtamisen vaikutuksista työhyvinvointiin.

Kirjallisuuskatsauksen tutkimuskysymykseen pyrittiin löytämään vastaus valittujen tutkimusten tai artikkeleiden avulla, jotka käsittelivät muutosjohtamista ja työhyvinvointia. Aineiston analysointiin käytettiin sisällön analyysi menetelmää. Aineiston hakuun käytettiin Finna, Medic, Doria ja Theseus tietokantoja. Manuaalisesti aineistoa haettiin Google Scholar ja Google hakukoneilla. Hakuehtoina oli mahdollisimman tuoreet tutkimukset. Tutkimusten täytyi käsitellä muutosjohtamista ja työhyvinvointia. Kriteereiden perusteella analyysiin valikoitui yhteensä 9 lähdettä.

Muutosjohtamisen keinoiksi, joilla voidaan saavuttaa parempaa työhyvinvointia, nousi esille viisi eri asiaa. Näitä olivat kommunikointi, sitouttaminen, tuen saaminen, koulutus ja esimerkillisyys. Kommunikointi oli tutkimustulosten mukaan selkeästi tärkein asia, jonka eri osa-alueilla voitiin vaikuttaa työhyvinvointia edistävästi tai heikentävästi. Esimerkiksi riittävä tiedottaminen lisäsi tutkimustulosten mukaan luottamusta työyhteisössä. Sitouttaminen oli toinen tärkeä asia, mikä esiintyi tuloksissa vahvasti. Sitouttamisen avulla henkilöstö saatiin kantamaan vastuuta työssään ja tällä tavoin asenteet säilyivät hyvinä muutoksen aikana. Sitouttamisen epäonnistuessa muutoksessakaan ei tapahtunut etenemistä.

The purpose of the thesis was to find out, which methods of change management are effective in improving employee well-being. The main aim was to find new perspectives on the influence of change management on employee well-being.

The questions concerning literature were solved by using studies or scholarly articles on change management and on employee well-being. The research data was analysed by means of content analysis. The data was gathered from databases like Finna, Medic, Doria and Thesarus. Manual searches were done with Scholar and Google. Searches were done with keywords that refer to the most recent studies. The search results were restricted to studies only on change management and employee well-being. With these criteria, nine studies were chosen to be used in the thesis.

As a result of the study, five such methods of change management were found that can be used in improving employee well-being. These methods are: communication, employee engagement, support, education and leading by example. According to the results, among these factors communication is the most important one: different areas of communication may have either positive or negative effect on employee well-being. For example, sufficient communication built more confidence inside the work community. The second most important method was employee engagement, which appeared as a strong factor in the analyses. High-level employee engagement made employees to take responsibility for their jobs: in this way, their attitudes remained positive during the changes. In case there were failures in employee engagement, the changes did not progress.