Teemapäivä kiertokadun päiväkodissa : nallehoitajan vastaanotto

Abstract

Projektin tarkoituksena oli järjestää teemapäivä, jonka tavoitteena oli leikin avulla ennaltaehkäistä leikki-ikäisten lasten kokemaa pelkoa lääkärin tai hoitajan vastaanotolla. Projektin toiminnallinen osa toteutettiin yhteistyössä Kiertokadun päiväkodin kanssa kolme–kuusi -vuotiaiden lasten ryhmässä.

Lasten sairaanhoidossa on tiettyjä erityispiirteitä, joiden huomioonottaminen kuuluu lapsen hyvään hoitoon sairaudesta riippumatta. Lapsen hoitotyön periaatteita ovat yksilöllisyys, perhekeskeisyys, kasvun ja kehityksen turvaaminen, turvallisuus, omatoimisuus ja jatkuvuus. Lapsen kehityksen ja tarpeiden arvioiminen lähtee siitä, että työntekijä tietää, miten terve lapsi kasvaa ja kehittyy. Tärkeää on viettää aikaa lasten kanssa niin kahden kesken kuin ryhmissäkin. Tavallisissa päiväkotiryhmissä oppii hyvin mm. siitä, miten lapset toimivat sosiaalisissa tilanteissa tai millaisia asioita he missäkin iässä osaavat.

Olisi hyvä, jos sairaanhoitaja tietäisi millaisia ennakkokäsityksiä ja pelkoja lapsella saattaa sairaalasta ja sairaanhoidosta olla. Tällöin sairaanhoitaja voisi toimia parhaalla mahdollisella tavalla lievittääkseen lapsen pelkoa sekä luodakseen hyvän ja turvallisen hoitosuhteen lapseen.

Lasten pelot voidaan jakaa synnynnäisiin, kehityksellisiin eli tiettynä ikäkautena ilmeneviin sekä traumaattisen kokemuksen aiheuttamiin. Synnynnäisiä pelkoja ovat esimerkiksi voimakkaiden ja uusien ärsykkeiden, kuten voimakkaan äänen, nopeasti liikkuvan esineen tai voimakkaan valon pelko. Kehityksellisiin pelkoihin kuuluvat vieraiden ihmisten pelko, pelko eroon joutumisesta ja hylätyksi tulemisesta. Sairaalassa tai vastaanotolla olo taas voi aiheuttaa lapselle traumaattisia pelkoja helpommin kuin aikuiselle.

Teemapäivänä päiväkodissa oli paikalla 16 kolme–viisi -vuotiasta lasta. Ensimmäiset kolme lasta tulivat Nallehoitajan vastaanotolle yksitellen. Lapset olivat selvästi jännittyneitä tilanteesta ja heidän oli vaikea keksiä, mikä pehmolelua vaivasi. Kun lapsia tuli vastaanotolle useampi kerrallaan, he olivat alusta asti rohkeampia ja saivat toisten pehmolelujen tutkimisesta ideoita myös oman lelun ”sairauteen”. Lisäksi lapset poimivat ideoita sairauksiin ja lieviin tapaturmiin arjesta ja heille tutuista saduista. Lapset ovat luonnostaan uteliaita, mikä näkyi myös vastaanotolla suurena kysymysten tulvana. Kaikkia välineitä tutkittiin ja niiden käyttötarkoitusta pohdittiin.

The meaning of project was organize theme day which goal was preempt play age children's fears in doctor's or nurse's practise. Project's functional part put in practise co-operation with Kiertokatu kindergarten's from three to six years old children group.

Children's nursing has some special characteristics. Taking care of these special characteristics belongs to children's good care in spite of disease. Children's nursing principles are individualism, family orientation, ensuring of growth and development, safety, enterprising and continuation. Judging of child's develpment and needs begins so that worker knows how health child grows and develops. It is important to spend time with children both in person and in groups. There are learnt well in regular kindergarten groups eg. how children act in social situations or what kind of things they learn in specific age.

It would be good if nurse would know what kind of premonitions and fears child might have about hospital and nursing. Then nurse could work for all in one worth to relieve child's fear and create good and safety care relationship.

Children's fears can be share to inborns, related to development phases and related to traumatic expreriencies. Inborn fears are eg. strong and new stimulations like loud voice, fast moving object or strong light fear. Development phases related fears are strange people fear, fear to get separated and turn into deserted. Being in hospital or practise can cause traumatic fears easier for child than adult.

During the theme day there was 16 three to five year old children in kindergarten. First three children came one by one to ”teddybear” practise. Children were clearly excited about the situation. They had difficult to figure what was wrong with teddybear. When children came to practise in two or three child groups they were bolder and they got ideas from inspecting other children's teddybears to what was wrong with their own teddybear. Children found also ideas to diseases and minor accidents from every day life and familiar fairy-tails. Children are naturally curious which shown up as many questions on practise. All the instruments were investigated and the use of instruments was thought.