Hahmoja usvassa : slow cinema suomalaisessa videotaiteessa
Järvi, Juho (2018)
Järvi, Juho
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804094270
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804094270
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee slow cinema -käsitteen kautta suomalaista videotaidetta. Tutkimuksessa esitän mitä slow cinemalla tarkoitetaan ja miten se elokuvakerronnallisesti ja -tyylillisesti tulee teoksesta esille. Käyn lyhyesti läpi slow cinemaan liittyvää diskurssia ja suuntauksen historiaa. Lisäksi kartoitan millaista ajattelua ja maailmankuvaa tyylillä rakennetaan ja millä lailla suuntaus ilmenee suomalaisessa videotaiteessa neljän esimerkkiteoksen kautta. Lopuksi pohdin slow cinema -käsitteen kautta omaa lopputyönä tekemääni Kivettynyt limbo -videoteosta.
Olen käyttänyt päätutkimusmateriaalina slow cinemaa käsittelevää kirjallisuutta ja artikkeleita. Toisena lähteenä olen käyttänyt elokuvia, joita kansainvälisissä tutkimuksissa on määritelty slow cinemaksi. Kolmantena lähteenä olen käyttänyt internetin kautta saavutettavissa olevia AV-arkin kokoelmia suomalaisten taiteilijoiden toteuttamista videoteoksista.
Tutkimuksesta käy ilmi, että slow cinema esiintyy suomalaisessa videotaiteessa luonnon ja ympäristön tarkkailun kautta. Teoksien ilmaisukeinoissa suositaan liikkumatonta kameraa, pitkiä otoksia, dramaattisten tapahtumien vähäistä määrää, hiljaisuutta, toisteisuutta ja tapahtumien merkitysten alleviivaamattomuutta. Tutkimuksen otannasta käy myös ilmi, että slow cinemaksi määriteltävissä olevia videoteoksia ei Suomesta löydy suurta määrää. Slow cinema -käsitteelle ei ole myöskään vakiintunut kunnollista suomenkielistä vastinetta.
Olen käyttänyt päätutkimusmateriaalina slow cinemaa käsittelevää kirjallisuutta ja artikkeleita. Toisena lähteenä olen käyttänyt elokuvia, joita kansainvälisissä tutkimuksissa on määritelty slow cinemaksi. Kolmantena lähteenä olen käyttänyt internetin kautta saavutettavissa olevia AV-arkin kokoelmia suomalaisten taiteilijoiden toteuttamista videoteoksista.
Tutkimuksesta käy ilmi, että slow cinema esiintyy suomalaisessa videotaiteessa luonnon ja ympäristön tarkkailun kautta. Teoksien ilmaisukeinoissa suositaan liikkumatonta kameraa, pitkiä otoksia, dramaattisten tapahtumien vähäistä määrää, hiljaisuutta, toisteisuutta ja tapahtumien merkitysten alleviivaamattomuutta. Tutkimuksen otannasta käy myös ilmi, että slow cinemaksi määriteltävissä olevia videoteoksia ei Suomesta löydy suurta määrää. Slow cinema -käsitteelle ei ole myöskään vakiintunut kunnollista suomenkielistä vastinetta.