Ergonomian vaikutukset kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin toimistotyössä : Kyselytutkimus Pohjanmaan Osuuspankin henkilöstölle

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ergonomian vaikutuksia kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin toimistotyössä. Tavoitteena oli selvittää Pohjanmaan Osuuspankin henkilöstön kokemuksia ergonomiasta ja työhyvinvoinnista sekä kartoittaa ergonomian, työhyvinvoinnin ja työn kuormittavuutta aiheuttavien tekijöiden nykytilaa työpaikalla. Lisäksi opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ergonomiaan ja työhyvinvointiin liittyviä kehittämiskohteita. Tutkittavaksi aiheeksi valittiin ergonomia, koska työn, työvälineiden, työympäristön ja muiden työpaikka-tekijöiden kehittämisellä voidaan oleellisesti vaikuttaa työhyvinvointiin ja sitä kaut-ta parantaa organisaation tuloksellista toimintaa.

Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan kokonaisvaltaista työhyvinvointia ja sen osa-alueita, ergonomian osa-alueita ja sen suunnittelua toimistoympäristössä, työhyvinvoinnin johtamista ja työhyvinvointiin liittyvää lainsäädäntöä, työhyvinvoinnin kehittämistä, mittaamista ja seurantaa sekä työhyvinvoinnin merkitystä organisaation kilpailukyvyn kannalta.

Opinnäytetyön empiirinen tutkimusosa toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto hankittiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin sähköpostitse tutkimuksen kohdejoukolle. Kyselylomake rakentui strukturoiduista ja avoimista kysymyksistä, joilla kartoitettiin fyysiseen, kognitiiviseen ja organisatoriseen ergonomiaan ja työn kuormittavuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä ehdotuksia työhyvinvoinnin kehittämiseksi ergonomian keinoin. 57 työntekijästä 25 vastasi kyselyyn määräaikaan mennessä, jolloin vastausprosentti oli noin 44 %.

Tutkimustulokset osoittivat, että ergonomian vaikutukset kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin koettiin merkittävinä etenkin fyysisen ergonomian osalta. Työpaikan nykytila ergonomian ja työhyvinvoinnin näkökulmista koettiin yleisesti ottaen hyvänä. Tyytyväisimpiä oltiin työympäristön fyysisiin ominaisuuksiin, ergonomiaan liittyvän tiedon ja ohjauksen saamiseen, myönteiseen työskentelyilmapiiriin sekä mahdollisuuksiin uuden oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen. Toisaalta myös kehittämisehdotuksissa korostui juuri koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen työasentojen huomioinnin sekä ergonomisten apuvälineiden ja kalusteiden hankinnan ohella.

The purpose of the thesis was to study the effects of ergonomics on comprehensive well-being at work in office work. The aim was to explore the experiences with ergonomics and well-being among the staff of Pohjanmaan Osuuspankki and to survey the current status of ergonomics, well-being at work and workload factors in the workplace. Additionally, the aim was to recognize targets for development related to ergonomics and well-being at work. Ergonomics was chosen as the subject of the study because the development of work, tools, working environment and other workplace factors can have a major impact on well-being at work and thus improve the productivity of the organization.

The theoretical framework of the thesis deals with comprehensive work-related well-being and its sub-areas, ergonomic sub-areas and its planning in an office environment, welfare management, legislation on well-being at work, the development, measurement and monitoring of well-being at work, and the importance of well-being at work for the competitiveness of the organization.

The empirical part was carried out as a quantitative study. The data was collected using an e-questionnaire sent to the target group by email. The questionnaire contained structured and open-ended questions to identify factors with effects on physical, cognitive and organizational ergonomics and workload, as well as sug-gestions for improving well-being at work. Of the 57 employees, 25 responded to the questionnaire, with a response rate of approximately 44 per cent.

The results showed that the effects of ergonomics on comprehensive well-being were regarded as significant, especially in terms of physical ergonomics. The current state of ergonomics and well-being at work at the workplace was generally at a good level. The employees were most satisfied with the physical features of the working environment, the availability of knowledge and guidance related to ergonomics, the positive working atmosphere, and the opportunities for new learning and development of competence. On the other hand, the improvement of training opportunities was also mentioned as a target for development, in addition to work-ing positions, and the purchase of ergonomic aids and furniture.