Vertaissuhteiden ja uskomusten vaikutus nuorten tupakointikäyttäytymiseen

Abstract

Opinnäytetyö liittyy Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun VERSUS-hankkeeseen (2017) ja opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia nuorten vertaissuhteiden ja uskomusten vaikutusta tupakointikäyttäytymiseen. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Alkuperäistutkimusten haut toteutettiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kirjaston sähköinen hakupalvelu Kaakkurista, kansalliskirjaston ylläpitämästä kotimaisia artikkeliviitteitä sisältävästä tietokanta Artosta sekä Kaakkurin ulkomaisten artikkelien hausta. Tähän työhön mukaan otetut ulkomaiset tutkimukset ja artikkelit on julkaistu seuraavissa tietokannoissa: Academic search elite, Cinahl, Science Direct, PubMed ja useissa erilaisissa tieteellisissä lehdissä kuten: Journal of Adolescent Health, The American Journal of Public Health, Social Science & Medicine ja Health Education Research.

Kirjallisuuskatsaukseen otettiin mukaan 25 alkuperäistutkimusta. Tutkimukset analysoitiin deduktiivisesti. Analyysirunko muodostettiin tutkimuskysymysten ja teoriasta johdettujen käsitteiden pohjalta. Analyysin tuloksena muodostui kolme eri vaikutuskehää: nuorten vertaissuhteiden, uskomusten ja muiden tekijöiden vaikutus tupakointikäyttäytymiseen. Tulosten perusteella tupakoinnille annetut merkitykset vaikuttaisivat olevan vahvempia kuin tieto tupakoinnin haitallisista terveysvaikutuksista. Nuoret ovat hyvin tietoisia tupakoinnin aiheuttamista terveyshaitoista, mutta mielikuvat ja uskomukset tupakoinnin hyödyistä vaikuttavat usein enemmän tupakointia aloitettaessa. Ystävillä on suuri merkitys sekä nuorten tupakoinnin aloittamisessa että tupakoimattomuuteen tukemisessa. Nuori saa usein ensimmäisen tupakan ystävältään ja alkaa tupakoida, koska kaveripiiri, johon hän haluaa kuulua, tupakoi. Vertaisten keskuudessa ei koeta sosiaalista painostusta tupakoinnin aloittamiseen, mutta tupakoimattomien nuorten ryhmissä on sosiaalista painostusta pysyä tupakoimattomana.

Tulosten mukaan visuaalinen ja nuoria osallistava tupakkavalistus on nuorten mukaan tehokasta. Vertaisten tukea tupakoimattomuuteen tulisi hyödyntää jatkossa tupakointivalistusta kehitettäessä. Instituutioiden osuus nuorten tupakoimattomuuteen tukemisessa tulisi myös ottaa huomioon. Laitosten ja paikkojen, jossa nuoret viettävät aikaa, tulisi olla tupakoimattomuuteen kannustavia. Tämän opinnäytetyön tulokset ovat hyödynnettävissä VERSUS-hankkeessa kehitettäessä uusia menetelmiä nuorten tupakointivalistukseen.

This thesis is related to South-Eastern Finland of Applied Sciences VERSUS project (2017) and the objective was to study the influence of peer relationships and beliefs on adolescentsˈ smoking behaviour. The research method in this thesis was systematic litera-ture review. Material was collected from electronic search service Kaakkuri, which is main-tained by South-Eastern Finland University of Applied Sciences. Database Arto which is maintained by the national library and Kaakkuri foreign articles search service were also used. This thesis studies articles published in such databases as Academic search elite, Cinahl, Science Direct and PubMed as well as several different scientific magazines for example The Journal of Adolescent Health, The American Journal of Public Health, So-cial Science & Medicine and Health Education Research.

This literature review included 25 original research papers. The papers were analysed by deductive method. The analysis framework was based on research questions and theoret-ical concepts. The results of the analyse shows three different circles of influence on smoking behavior: peer relationships, beliefs and other things. Based on the results smok-ing seems to be stronger than the knowledge of harmful effects that smoking causes. Ado-lescents are aware of the harms that smoking causes, but images and beliefs about the benefits of smoking influence more when adolescents start smoking. Friends have a great effect when adolescents start smoking and when they decide not to smoke. Adolescents usually receive the first cigarette from their friends and start to smoke because their friends in the group to which they want to belong smoke. There is no pressure among peers to start smoking, but among a non-smoker adolescent group there seems to be pressure to stay a non-smoker.

Based on the results, visual and participatory smoking enlightenment seems to be effec-tive among adolescents. Peer support must be utilized in the future when non-smoking culture is developed. The institutions role must be considered in supporting of non-smoking among adolescents. Non-smoking in institutions and places where adolescents spend time must be supported. The thesis results can used in VERSUS project when new methods are developed to support non-smoking attitudes among adolescents.