Liikuntainterventioiden vaikutus painonhallintaryhmään
Raitanen, Tanja (2009)
Raitanen, Tanja
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005169384
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005169384
Tiivistelmä
Projektin tarkoituksena oli toteuttaa liikuntainterventioita painonhallintaryhmälle ja antaa näiden interventioiden avulla tietoa liikunnan merkityksestä painonhallinnassa. Tavoitteena oli liikuntainterventioiden avulla lisätä painonhallintaryhmän liikunnan määrää ja näin ollen auttaa painonhallinnassa.
Opinnäytetyön suunnittelu aloitettiin tammikuussa 2008 aiheen valinnalla. Alkuvaiheessa tutustuttiin aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja muuhun materiaaliin. UKK:n liikuntapiirakan avulla muodostettiin kysymykset alkukyselylomakkeeseen, jonka avulla selvitettiin painonhallintaryhmän taustatietoja, aiempia painonpudotusyrityksiä sekä liikuntatottumuksia. Painonhallintaryhmään kuului 15 jäsentä, jotka kaikki osallistuivat alkukyselyyn.
Painonhallintaryhmälle järjestettiin keväällä 2008 kaksi liikuntainterventiota. Ensimmäisessä interventiossa kerrottiin hyötyliikunnasta ja asetettiin hyötyliikunnan tavoitteeksi liikuntapiirakan suositusten mukaiset 30 minuuttia päivässä. Toisessa interventiossa kerrottiin alkulämmittelystä, loppuverryttelystä sekä sauvakävelystä. Painonhallintaryhmä kokoontui keväällä 2008 kolmannen kerran, jolloin tarkoituksena oli lähteä sauvakävelemään. Neljäs ja viimeinen kokoontuminen oli syyskuussa 2008, jolloin täytettiin loppukyselylomake, joka oli muotoutunut taustakysymyksistä, painonhallinnasta sekä interventioiden perusteella tehdyistä kysymyksistä.
Projektin tulosten perusteella viidellä painonhallintaryhmän jäsenellä painoindeksi oli pienentynyt ja kahdeksalle interventioiden tiedoista oli ollut apua painonpudotuksessa. Uutta tietoa liikunnasta oli saanut 11 ryhmän jäsentä ja yhdeksällä liikunnan määrä oli lisääntynyt. Kymmenen ryhmän jäsentä oli saanut uutta tietoa hyötyliikunnasta ja 12 ryhmän jäsenen mielikuva oli muuttunut. Alkukyselyn perusteella ryhmän jäsenille oli epäselvää mitä hyötyliikuntaan kuului. Hyötyliikunnan viikoittainen määrä oli lisääntynyt kahdeksalla ryhmän jäsenellä. Kuntoliikunnasta uutta tietoa koki saaneensa kuusi ryhmän jäsentä ja kahdeksan mielikuva kuntoliikunnasta oli muuttunut. Kuntoliikunta oli lisääntynyt interventioiden jälkeen seitsemällä ryhmän jäsenellä. Alkulämmittely, loppuverryttely ja sauvakävelyinterventioista koettiin olleen hyötyä. Yhteenvetona on, että puolella ryhmän jäsenistä viikoittainen liikunnan määrä oli lisääntynyt. Eniten apua olivat saaneet ne, jotka olivat olleet henkilökohtaisesti mukana liikuntainterventioissa.
Opinnäytetyön suunnittelu aloitettiin tammikuussa 2008 aiheen valinnalla. Alkuvaiheessa tutustuttiin aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja muuhun materiaaliin. UKK:n liikuntapiirakan avulla muodostettiin kysymykset alkukyselylomakkeeseen, jonka avulla selvitettiin painonhallintaryhmän taustatietoja, aiempia painonpudotusyrityksiä sekä liikuntatottumuksia. Painonhallintaryhmään kuului 15 jäsentä, jotka kaikki osallistuivat alkukyselyyn.
Painonhallintaryhmälle järjestettiin keväällä 2008 kaksi liikuntainterventiota. Ensimmäisessä interventiossa kerrottiin hyötyliikunnasta ja asetettiin hyötyliikunnan tavoitteeksi liikuntapiirakan suositusten mukaiset 30 minuuttia päivässä. Toisessa interventiossa kerrottiin alkulämmittelystä, loppuverryttelystä sekä sauvakävelystä. Painonhallintaryhmä kokoontui keväällä 2008 kolmannen kerran, jolloin tarkoituksena oli lähteä sauvakävelemään. Neljäs ja viimeinen kokoontuminen oli syyskuussa 2008, jolloin täytettiin loppukyselylomake, joka oli muotoutunut taustakysymyksistä, painonhallinnasta sekä interventioiden perusteella tehdyistä kysymyksistä.
Projektin tulosten perusteella viidellä painonhallintaryhmän jäsenellä painoindeksi oli pienentynyt ja kahdeksalle interventioiden tiedoista oli ollut apua painonpudotuksessa. Uutta tietoa liikunnasta oli saanut 11 ryhmän jäsentä ja yhdeksällä liikunnan määrä oli lisääntynyt. Kymmenen ryhmän jäsentä oli saanut uutta tietoa hyötyliikunnasta ja 12 ryhmän jäsenen mielikuva oli muuttunut. Alkukyselyn perusteella ryhmän jäsenille oli epäselvää mitä hyötyliikuntaan kuului. Hyötyliikunnan viikoittainen määrä oli lisääntynyt kahdeksalla ryhmän jäsenellä. Kuntoliikunnasta uutta tietoa koki saaneensa kuusi ryhmän jäsentä ja kahdeksan mielikuva kuntoliikunnasta oli muuttunut. Kuntoliikunta oli lisääntynyt interventioiden jälkeen seitsemällä ryhmän jäsenellä. Alkulämmittely, loppuverryttely ja sauvakävelyinterventioista koettiin olleen hyötyä. Yhteenvetona on, että puolella ryhmän jäsenistä viikoittainen liikunnan määrä oli lisääntynyt. Eniten apua olivat saaneet ne, jotka olivat olleet henkilökohtaisesti mukana liikuntainterventioissa.
