Valkuaisomavaraisuuden parantaminen : Kyselytutkimus Etelä-Pohjanmaan maatilayrittäjille
Lahti, Anssi (2018)
Lahti, Anssi
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804114489
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804114489
Tiivistelmä
Valkuaisomavaraisuudella tarkoitetaan sitä, kuinka paljon Suomessa tarvittavasta valkuaisesta on kotimaista alkuperää. Suomi ei voi olla kokonaan omavarainen val-kuaisen suhteen, mutta parannettavaa on paljon. Suomi ja Eurooppa ovat riippuvai-sia täydennysvalkuaisen suhteen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää valkuaisomavaraisuuteen vaikutta-via tekijöitä ja etsiä keinoja omavaraisuuden parantamiseen. Opinnäytetyössä sel-vitettiin markkinoiden toimivuutta ja maatilayrittäjien halukkuutta viljellä valkuaiskas-veja. Valkuaiskysely lähetettiin 2 000 Etelä-Pohjaamaan ja Keski-Suomen maati-layrittäjälle. Vastausprosentti oli 15,4 %.
Kyselyn tulosten perusteella vastaajat ovat kiinnostuneita viljelemään valkuaiskas-veja tulevaisuudessa. Valkuaiskasveista kiinnostusta löytyi erityisesti apilalle, ryp-sille ja härkäpavulle. Apila, rypsi ja härkäpapu ovat merkittävässä roolissa valkuais-omavaraisuuden parantamisen kannalta. Apila ja rypsi sopivat nautojen ruokintaan erinomaisesti. Härkäpavun viljelyalan kasvattamisella on positiivinen vaikutus val-kuaisomavaraisuuden kannalta, koska sen valkuaispitoisuus on korkea ja sitä voi-daan käyttää eläinten ruokinnassa monipuolisesti.
Markkinoiden toimivuus, hinta- ja satoriskit nousivat esille niiltä, jotka ovat lopetta-neet tai eivät ole aloittaneet valkuaiskasvien viljelyä. Ne jotka ovat viljelleet palkovil-joja, eivät kokeneet hinta-, sato- ja menekkiriskejä ongelmaksi. Heidän mielestään suurin syy viljellä palkoviljoja ovat monipuolinen viljelykierto, valkuaisen tuottaminen tilan omille eläimille sekä sadosta maksettava hinta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää valkuaisomavaraisuuteen vaikutta-via tekijöitä ja etsiä keinoja omavaraisuuden parantamiseen. Opinnäytetyössä sel-vitettiin markkinoiden toimivuutta ja maatilayrittäjien halukkuutta viljellä valkuaiskas-veja. Valkuaiskysely lähetettiin 2 000 Etelä-Pohjaamaan ja Keski-Suomen maati-layrittäjälle. Vastausprosentti oli 15,4 %.
Kyselyn tulosten perusteella vastaajat ovat kiinnostuneita viljelemään valkuaiskas-veja tulevaisuudessa. Valkuaiskasveista kiinnostusta löytyi erityisesti apilalle, ryp-sille ja härkäpavulle. Apila, rypsi ja härkäpapu ovat merkittävässä roolissa valkuais-omavaraisuuden parantamisen kannalta. Apila ja rypsi sopivat nautojen ruokintaan erinomaisesti. Härkäpavun viljelyalan kasvattamisella on positiivinen vaikutus val-kuaisomavaraisuuden kannalta, koska sen valkuaispitoisuus on korkea ja sitä voi-daan käyttää eläinten ruokinnassa monipuolisesti.
Markkinoiden toimivuus, hinta- ja satoriskit nousivat esille niiltä, jotka ovat lopetta-neet tai eivät ole aloittaneet valkuaiskasvien viljelyä. Ne jotka ovat viljelleet palkovil-joja, eivät kokeneet hinta-, sato- ja menekkiriskejä ongelmaksi. Heidän mielestään suurin syy viljellä palkoviljoja ovat monipuolinen viljelykierto, valkuaisen tuottaminen tilan omille eläimille sekä sadosta maksettava hinta.