Aikuispotilaan perhekeskeinen mielenterveyshoitotyö - estävät ja edistävät tekijät : Kirjallisuuskatsaus

Abstract

Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu, että aikuispotilaat nähdään mieluummin yksilöinä kuin perheyhteisöön kuuluvina jäseninä. Mielenterveys-ja päihdeongelmia kohdataan tavanomaisesti yksilötasolla, jossa vain sairastunut henkilö saa apua, jolloin muut perheenjäsenet ja tukiverkosto jäävät usein huomiotta. Perhekeskeisyys hoitotyössä on yksi keskeinen terveydenhuollon lähestymistapa, jolla voidaan tukea yksilöiden ja koko perheyhteisön terveyttä.

Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla mielenterveyshoitotyön eri toimintayksiköiden, kuten perusterveydenhuollon, huumepalvelujen ja psykiatrian erikoissairaanhoidon perhekeskeisen hoitotyön estäviä ja edistäviä tekijöitä. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä mielenterveyshoitotyön ammattilaisten tietoisuutta perhekeskeisestä hoitotyöstä sekä hyödyntää opinnäytetyössä saatua tietoa perhekeskeisen mielenterveyshoitotyön kehittämisessä.

Perhekeskeisen mielenterveyshoitotyön estävistä ja edistävistä tekijöistä muodostettiin kolme teemaa; työorganisaatiosta, hoitohenkilöstöstä, ja potilaista tai läheisistä johtuvat tekijät. Opinnäytetyön yhteenvetona voidaan todeta, että perhekeskeinen hoitotyö tulisi aloittaa varhain osastohoitoon tultaessa ja sen jatkuvuus olisi hyvä dokumentoida hoitosuunnitelmaan. Työorganisaatioiden päättäjät ovat tärkeässä johtavassa asemassa organisoidessaan hoitoyksiköihin riittävät resurssit, joilla voidaan edesauttaa aikuispotilaan perhekeskeistä mielenterveyshoitotyön toteutumista. Lisäksi hoitohenkilökunnan yksilöllisillä ominaisuuksilla, kuten asenteilla ja puheeksi ottamisen taidoilla näyttäisi olevan myös merkittävä vaikutus perhekeskeiseen hoitotyöhön. Jatkotutkimusehdotuksena esittäisin, että perhekeskeisiä hoitotyön tutkimuksia voisi soveltaa nuorille aikuisille ja/tai ikääntyvien omaishoitoon.

In the Finnish culture, adult patients are seen as individuals rather than members of a family community. Mental health and substance abuse problems are usually encountered at an individual level where only the sick person receives help, and the other family members and social support networks are often ignored. Family-focused care is one of the key health care approaches that can support the health of individuals and the whole family.

The thesis was implemented as a literature review. The purpose of the thesis was to describe the preventing and promoting factors of family-centred care in various mental health care units, such as primary health care facilities, drug abuser services and psychiatric inpatient and outpatient units. The objective was to increase mental health nursing professionals’ awareness of family-centred nursing and use the information thus gained in the development of mental health care.

The preventive and supporting factors of family-oriented fell under three themes: the factors related to the work organization, those related to the care personnel and those related to the patients and their family members. As a summary, it can be stated that family-oriented nursing should start as soon as possible after admission and its continuity should be documented in the care plan. The decision-makers in the work units are in a decisive role when organizing adequate resources for the units and for the implemen-tation of adult patients’ family-centred care. The personal qualities of the professionals, such as attitudes and courage to address sensitive issues, also seemed to have a significant impact on family-centred care. As a further research proposal, family-oriented nurs-ing research could be applied to young adults and/or in elderly caregiver settings.