Allas- ja kosteiden tilojen pintahygienian ja siivouksen taso : Lappeenrannan seudun ympäristötoimen valvontakohteissa
Vesalainen, Anniina (2018)
Vesalainen, Anniina
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804134645
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804134645
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Lappeenrannan seudun ympäristötoimen terveydensuojelun valvontakohteina olevien allas- ja kosteiden tilojen pintahygienian ja siivouksen tasoa. Allas- ja kosteilla tiloilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa pesuhuoneita, saunoja ja uima-allastiloja.
Tutkimusmenetelminä käytettiin pintapuhtausnäytteenottoa ja kyselyä. Pintapuhtausnäytteet otettiin Hygicult TPC:llä ja ATP-määritysmenetelmällä, joilla saatiin selvitettyä pintojen mikrobiologisen puhtauden tasoa. Pintapuhtausnäytteitä otettiin saunojen lauteista, pesuhuoneiden lattioilta läheltä lattiakaivoa ja allastilojen lattioilta kulkureitiltä. Näytteitä otettiin yhteensä 128 kappaletta. Kyselyllä kartoitettiin allas- ja kosteiden tilojen siivoukseen liittyviä asioita. Pintapuhtausnäytteiden tuloksia ja kyselyn vastauksia voidaan hyödyntää osana viranomaisvalvontaa.
Pintapuhtausnäytteenoton tuloksista pesuhuoneiden näytteiden tulokset ovat huonoimpia niin kokonaismikrobimäärien kuin orgaanisen lian määrän perusteella. Saunojen tuloksista suurin osa on hyviä ja allastilojen tuloksista vähän yli puolet on hyviä.
Kyselyn perusteella kohteista suurimman osan siivouskäytännöt ovat hyvällä tasolla, mutta mielikuva tilojen puhtaudesta ei vastaa todellisuutta. Tilojen puhtauden arviointi perustuu suurimmassa osassa kohteista silmämääräiseen havainnointiin, mikä selittää puhtauden tason arvioimisen paremmaksi kuin se todellisuudessa on. Pintapuhtausnäytteiden perusteella useassa kohteessa pintojen puhtaanapidossa on parannettavaa varsinkin pesuhuoneissa. Huonoja tuloksia voi selittää esimerkiksi vanhat tai likaiset siivousvälineet tai vääränlaiset siivousmenetelmät sekä siivouksen väärä ajoitus.
Tutkimusmenetelminä käytettiin pintapuhtausnäytteenottoa ja kyselyä. Pintapuhtausnäytteet otettiin Hygicult TPC:llä ja ATP-määritysmenetelmällä, joilla saatiin selvitettyä pintojen mikrobiologisen puhtauden tasoa. Pintapuhtausnäytteitä otettiin saunojen lauteista, pesuhuoneiden lattioilta läheltä lattiakaivoa ja allastilojen lattioilta kulkureitiltä. Näytteitä otettiin yhteensä 128 kappaletta. Kyselyllä kartoitettiin allas- ja kosteiden tilojen siivoukseen liittyviä asioita. Pintapuhtausnäytteiden tuloksia ja kyselyn vastauksia voidaan hyödyntää osana viranomaisvalvontaa.
Pintapuhtausnäytteenoton tuloksista pesuhuoneiden näytteiden tulokset ovat huonoimpia niin kokonaismikrobimäärien kuin orgaanisen lian määrän perusteella. Saunojen tuloksista suurin osa on hyviä ja allastilojen tuloksista vähän yli puolet on hyviä.
Kyselyn perusteella kohteista suurimman osan siivouskäytännöt ovat hyvällä tasolla, mutta mielikuva tilojen puhtaudesta ei vastaa todellisuutta. Tilojen puhtauden arviointi perustuu suurimmassa osassa kohteista silmämääräiseen havainnointiin, mikä selittää puhtauden tason arvioimisen paremmaksi kuin se todellisuudessa on. Pintapuhtausnäytteiden perusteella useassa kohteessa pintojen puhtaanapidossa on parannettavaa varsinkin pesuhuoneissa. Huonoja tuloksia voi selittää esimerkiksi vanhat tai likaiset siivousvälineet tai vääränlaiset siivousmenetelmät sekä siivouksen väärä ajoitus.