Heinä- ja valkuaisnurmikiertojen vertailu: ravinnetaseet ja ympäristöhyödyt

Abstract

Nurmipalkokasvien viljelyllä on myönteisiä vaikutuksia maaperään. Niiden on todettu lisää- vän typen määrää maaperässä. Palkokasvien kanssa symbioosissa elää Rhizobium-baktee- reja, joille ominaista on kyky sitoa typpeä ilmakehästä. Väkilannoitteiden valmistaminen kuluttaa merkittävästi fossiilista energiaa, jonka lisäksi lannoitteiden käyttö aiheuttaa kasvihuonekaasuja ja vesistökuormitusta. Lannoitteet ovat kuitenkin olennainen osa kannattavaa nykyistä tehokasta kasvinviljelyä. Palkokasveja vilje- lemällä väkilannoitteiden käytön vähentäminen olisi mahdollista. Nurmipalkokasvit sisältä- vät myös heinäkasveja enemmän valkuaista, joten niiden käytöllä voisi olla potentiaalia valkuaisomavaraisuuden nostamisessa Suomessa. Opinnäytetyössä olennaista oli selvittää, millaisia hyötyjä voidaan valkuaisnurmien viljelyllä saavuttaa ympäristönäkökulmasta tarkasteltuna. Lisäksi tavoitteena oli vertailla erilaisten heinä- ja valkuaisnurmikiertojen eroja erityisesti ravinteiden käytön näkökulmasta. Tutki- mustyö tehtiin Luonnonvarakeskus Ylistaron peltokokeista saadun aineiston pohjalta. Ko- keessa mukana oli Suomessa tunnetuimmat nurmilajit - puna-apila, alsikeapila, sinimai- lanen, timotei ja nurminata. Tutkimuksen perusteella selvisi, että kaikkien lajien osalta ravinnetaseet olivat negatiivisia eli ravinteita poistui sadon mukana enemmän kuin sitä lannoitteissa annettiin. Puna-apilan osalta fosforin ja typen ravinnetaseet olivat negatiivisimpia. Nurmipalkokasvien viljelyssä on yhä haasteita satoisuuden ja viljelyvarmuuden suhteen, mutta ympäristönäkökulmasta niiden viljelyn lisääminen olisi suositeltavaa.

Growing legumes has positive impacts to the soil. There is evidence that the cultivation of legumes increases the amount of nitrogen in the soil. Legumes have a symbiotic relation- ship with Rhizobium-bacteria, which are able to fix nitrogen from the atmosphere. The manufacturing of fertilizers needs a significant amount of fossil fuels. In addition, the use of fertilizers releases greenhouse gases and load to the water systems. Nevertheless, fertilizers are an essential part of profitable and effective crop farming. Cultivating legumes can decrease the usage of fertilizers. Legumes also contains more protein than grass. So cultivating them could be a potential mean to improve protein self-sufficiency in Finland. The aim in this study was to investigate what kind of environmental benefits can cultiva- ting legumes provide. In addition, another aim was to compare nutrient differences bet- ween the crop rotations of grass and protein grass, especially from the viewpoint of nutrient use. This study utilized research data from the experimental fields of the Natural Resources Institute in Ylistaro. The subjects under investigation were the most common species of grass in Finland – red clover, alsike clover, alfalfa, timothy and meadow fescue. According to the study, nutrient balances of all species were negative. It means that the harvested crop contained more nutrients than the given fertilization had contained. The nutrient balance in nitrogen and phosphorous was the most negative when using red clo- ver.Cultivating legumes still faces some challenges with the productivity of crop and crop resistance. Yet, from the environmental perspective, increasing legumes cultivation is re- commended.