Työhyvinvointia ylläpitäen yli työkaaren : Esitys Varkauden kaupungin ikäjohtamisen ohjelmaksi
Hämeenniemi, Ilkka (2018)
Hämeenniemi, Ilkka
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804054177
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804054177
Tiivistelmä
Kehittämistyön tavoitteena oli laatia luonnos ikäjohtamisen ohjelmasta Varkauden kaupungin organisaation tarpeisiin. Valmistuessaan työn on tarkoitus olla osa laajempaa organisaation työhyvinvointiprojektia. Ikäjohtamisen ohjelman laatimisella on selkeä yhteys organisaation strategisiin tavoitteisiin. Varkauden kaupunkistrategiaan on liitetty henkilöstöstrategiseksi painopistealueeksi henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin edistäminen, jonka mukaisesti kaupunginhallitus on asettanut sitovaksi tavoitteeksi pyrkimyksen hyvään henkilöstöpolitiikkaan.
Kaupunki on yksi Varkauden suurimmista työnantajista. Työntekijöitä sillä oli vuoden 2016 lopussa noin 1640 henkilöä. Työ- ja virkasuhteista vakituisia oli 80 %, mikä on hieman valtakunnallista keskiarvoa (78,5 %) korkeampi. Henkilöstöstä 87,7 % oli naisia. Kaikkein naisvaltaisin toimiala oli sosiaali- ja terveysala, josta 96,2 % oli naisia. Varkauden kaupungin henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2016 lopussa 49,6 vuotta. Lukua voidaan pitää korkeana, sillä valtakunnallinen keskiarvo oli 45,8 vuotta.
Kehittämistyön toteutuksessa käytettiin tuotekehitysprosessin mukaista jäsennystä. Koko prosessin ajan yhteistyökumppanina toimi organisaatiosta koottu kehittämistiimi. Käynnistämisvaiheessa etsittiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla organisaation dokumenteista ikäjohtamisen kannalta keskeisiä asioita. Luonnosteluvaiheen työpajatyöskentelyssä käytettiin ideoinnissa osallistavana menetelmänä aivoriihtä. Kehittämisvaiheen työpajassa jatkettiin aineiston työstämistä Learning cafe -menetelmän avulla. Viimeistelyvaiheessa luonnosta ikäjohtamisen ohjelmasta viimeisteltiin yhteistyössä kehittämistiimin kanssa. Lopuksi ohjelmalle valittiin vaikuttavuuden arviointimittarit ja määriteltiin menettelytapa ohjelman päivittämiselle. Luonnoksen käytännön toteutusta arvioitiin SWOT-analyysi avulla.
Jatkossa voisi ikäjohtamisen ohjelman yhteyteen kehittää malleja, joiden avulla ohjelman käytännön toteuttamista voitaisiin edistää eri toimialoilla ja työyksiköissä päivittäisessä johtamisessa. Näin voitaisiin edistää ohjelman juurruttamista käytännön toimintaan.
Kaupunki on yksi Varkauden suurimmista työnantajista. Työntekijöitä sillä oli vuoden 2016 lopussa noin 1640 henkilöä. Työ- ja virkasuhteista vakituisia oli 80 %, mikä on hieman valtakunnallista keskiarvoa (78,5 %) korkeampi. Henkilöstöstä 87,7 % oli naisia. Kaikkein naisvaltaisin toimiala oli sosiaali- ja terveysala, josta 96,2 % oli naisia. Varkauden kaupungin henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2016 lopussa 49,6 vuotta. Lukua voidaan pitää korkeana, sillä valtakunnallinen keskiarvo oli 45,8 vuotta.
Kehittämistyön toteutuksessa käytettiin tuotekehitysprosessin mukaista jäsennystä. Koko prosessin ajan yhteistyökumppanina toimi organisaatiosta koottu kehittämistiimi. Käynnistämisvaiheessa etsittiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla organisaation dokumenteista ikäjohtamisen kannalta keskeisiä asioita. Luonnosteluvaiheen työpajatyöskentelyssä käytettiin ideoinnissa osallistavana menetelmänä aivoriihtä. Kehittämisvaiheen työpajassa jatkettiin aineiston työstämistä Learning cafe -menetelmän avulla. Viimeistelyvaiheessa luonnosta ikäjohtamisen ohjelmasta viimeisteltiin yhteistyössä kehittämistiimin kanssa. Lopuksi ohjelmalle valittiin vaikuttavuuden arviointimittarit ja määriteltiin menettelytapa ohjelman päivittämiselle. Luonnoksen käytännön toteutusta arvioitiin SWOT-analyysi avulla.
Jatkossa voisi ikäjohtamisen ohjelman yhteyteen kehittää malleja, joiden avulla ohjelman käytännön toteuttamista voitaisiin edistää eri toimialoilla ja työyksiköissä päivittäisessä johtamisessa. Näin voitaisiin edistää ohjelman juurruttamista käytännön toimintaan.