’’LAPSEN PARHAAKSIHAN TÄTÄ TYÖTÄ TEHHÄÄN’’ : Osallisuuden kokemuksia varhaiskasvatuksen arjessa lasten ja kasvattajien nä-kökulmasta

Abstract

Keskeisiksi varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaaviksi periaatteiksi on noussut viime vuosina lapsen äänen kuuluvuus, lapsen aktiivisen toimijan rooli sekä lasten osallisuuden ilmiö. Perustarpeet ja -oikeudet, kuulluksi tuleminen ja itsensä toteuttamisen mahdollisuudet muodostavat lähtökohdat yksilön tunteelle osallisuuden toteutumisesta. Osallisuuteen kuuluu myös vahvasti omaehtoisuus ja -kohtaisuus, jolloin viime kädessä osallisuuden tunnetta arvioidessa vain lapsi itse toimii asiantuntijana sen toteutumisessa.

Opinnäytetyöni on kvalitatiivinen tutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää merkityksiä ja käsityksiä osallisuuden eri osa-alueista niin lasten kuin varhaiskasvattajienkin näkökulmasta heidän kokemuksiinsa pohjautuen. Tutkimuskysymyksiksi muodostui:

1. Millaisiksi alle 6-vuotiaat lapset kuvaavat osallisuuden eri osa-alueita ja miten he ovat päässeet osaksi päätöksentekoa varhaiskasvatuksessa? 2. Miten varhaiskasvattajien mielestä osallisuuden eri osa-alueet toteutuvat varhaiskasvatuksen arjessa?

Tutkimukseni koostuu kahdesta eri tutkimuksen vaiheesta, jotka olen yhdistänyt. Ensimmäinen vaihe koostuu lasten valmiista haastatteluaineistosta, jotka olivat varhaiskasvatuksen eri yksiköiden kasvattajien tekemiä haastatteluita lapsiryhmilleen. Toinen vaihe koostuu varhaiskasvattajien ryhmähaastatteluista, jotka suunnittelin lasten haastatteluaineistosta saatujen vastausten perusteella. Yhteensä vastanneita lapsia oli arviolta lähemmäs 300 ja haastattelutilanteisiin osallistuneita kasvattajia oli 15. Tavoitteena tutkimuksella oli luoda katsaus osallisuuden nykyhetkestä, mutta myös muodostaa näkemys siitä, miten kasvattajat näkevät oman toimintansa osallisuuden vahvistajina.

Tutkimustuloksista kävi ilmi, että paikallisesti Ylivieskan alueella lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa toteutui hyvin. Vertasin tuloksia Shierin osallisuuden viiden tason tasomalliin, jossa kasvattajien ja lasten kokemusten perusteella päästiin kolmannen ja neljännen tason väliin. Jo kolmannelle tasolle pääseminen tulkinnan perusteella merkitsee varhaiskasvatuksen arjen osallisuuden onnistuneen huomioimisen sekä arvostamisen varhaiskasvatuksessa, jossa huomioidaan lapsen toiveet, aloitteet ja vaikuttamismahdollisuudet.

During the last few years new guiding principles have risen to form the basis for early childhood education. These principles aim to emphasize the child’s individual voice, strengthen the child’s agency and promote children’s active participation within the early childhood education. The basic needs and rights, possibilities to be heard and opportunities to express oneself form the starting point for active participation and help the individual to feel included. The child’s possibilities to act as an expert when assessing his or her sense of belonging is crucial to participation, which also includes strong self-esteem and subjectivity.

This thesis was a qualitative research aimed to sort out the meanings and perceptions of different aspects of inclusion, both from the point of view of children and early childhood educators, on an experiential basis. These were the research question of this thesis:

1. How do children under 6 describe the different aspects of participation and have they been included in decision-making in day care? 2. How well is the aspect of participation implemented in the every day life in day care according to early childhood educators?

This study consisted of two parts of different research, which I combine. The first part consisted of children’s interviews and the second part consisted of group interviews of early childhood educators. The children’s responses acted as the basis for the interviews executed with the early childhood educa- tors. The total number of children participating in the study was estimated to be closer to one hundred whereas the number of educators was around fifteen. The aim of the study was to create an overview of the present, but also to form a reflective basis on how educators see their own way of working to strengthen the child’s participation.

The research results showed that local participation in early childhood education in the Ylivieska area was well implemented. The results were compared to Harry Shier’s five levels of participation, according to which the educator’s and children’s experiences were rated between the third and fourth levels. Getting on to the third level on the basis of in terpretation means a successful consideration of day-to-day attendance as well as appreciation that takes into account the child’s wishes, initiatives, and opportunities to influence.