Kotiutustiimien toiminnan vertailu : Nokian kotiutustiimin kehittäminen

Abstract

Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli Nokian pilottikokeiluna toimivan kotiutustiimin toiminnan kehittäminen vertailututkimuksen kautta. Tavoitteena oli selvittää ja tuoda esiin kotiutustiimipalvelun kannalta tärkeitä ja hyviksi koettuja käytäntöjä vertailukuntien kotiutustiimien edustajia haastattelemalla.

Kehittämistehtävä toteutettiin laadullisena tutkimuksena benchmarking-menetelmää käyttäen. Vertailuun soveltuvat kunnat (n=3) etsittiin kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden www-sivuilta ja varsinaisena aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja, jotka toteutettiin ryhmä- ja parihaastatteluina. Tutkittavia asioita olivat kotiutustiimien toimintatavat, henkilöstöresurssit ja työhyvinvointi, vuorovaikutus asiakkaiden ja omaisten kanssa sekä kotiutustiimien toiminnan vaikutukset asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja kunnille.

Suomen vanhustenhuollon painopiste on siirtynyt ikäihmisten kotona asumista tukevien palvelumuotojen kehittämiseen. Kotiutustiimitoiminta on palvelumuoto, jonka toivotaan lyhentävän ikäihmisten sairaalahoidossa viettämää aikaa, mahdollistavan oikea-aikaisen ja turvallisen kotiuttamisen sekä monipuolisella kuntouttavalla toiminnallaan viivyttävän ikäihmisen siirtymistä varsinaisen kotihoidon palvelujen piiriin.

Tuloksina voidaan todeta, että kotiutustiimin työ on parhaimmillaan asiakaskeskeistä, itsenäistä ja monipuolista osaamista. Kuntouttavan työotteen turvaamiseksi henkilöstön tulee olla riittävän suuri ja moniammatillinen, jatkuva lisäkoulutus ja työn kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää. Kotiutustiimin esimiehen on uskallettava luottaa alaistensa arviointi- ja päätöksentekokykyyn ja luotava mahdollisuuksia kehittää yhteistyötä eri toimijoiden välillä asiakkaiden parhaaksi. Kotiutustiimitoiminta on kunnille tuottavaa, mutta sen vaikutukset näkyvät enimmäkseen välillisesti ja ovat vaikeita mitata. Toiminta on kuin öljy, jonka tehtävänä on mahdollistaa erikoissairaanhoidon, vuodeosastojen, kotihoidon ja asiakkaiden toimintakyvyn rattaiden sujuva pyöriminen. Sen vaikuttavasta toiminnasta ei kannata luopua.

The purpose of this thesis was to develop the functions of a post-discharge care team of Nokia. The aim of the development task was to find out what kind of models there are to implement post-discharge care and highlight their best practices.

The thesis was conducted by applying the benchmarking method and by qualitative approach. The comparison municipalities were searched in the municipalities’ web-sites of social and health care services. The data were collected by theme interviews, which were carried out in pairs and groups. The examined topics were the methods of the post-discharge care teams, human resources and their well-being at work, interaction with the clients and their families as well as the functional effects on clients, partners, and municipalities.

The emphasis of Finnish geriatric population care is to develop open care services. The post-discharge care is expected to reduce the treatment period in hospital, secure a well-timed and safe discharge and delay an elderly person’s shift to home care services.

The results imply that the post-discharge care team’s functioning is customer centric, independent, and varied at its best. There should be enough staff in the team and the care coordination should be carried out by interdisciplinary skilled personnel. Further training and development is important. Superiors need to trust their employees’ evaluation ability and ability to make decisions. The superiors have to create opportunities for developing cooperation between different contributors for clients’ benefit. The post-discharge care is profitable for municipalities, although the effects are indirect and difficult to measure.