Ikääntyneiden suunhoidon kehittäminen ja siihen vaikuttavat tekijät tehostetussa palveluasumisessa
Räästi, Johanna; Tuomela, Milla (2018)
Räästi, Johanna
Tuomela, Milla
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804225136
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804225136
Tiivistelmä
Tutkimuksen kohteena on eräs kotkalainen hoivakoti. Tutkimuksen tarkoituksena on kehittää hoivakodin suunhoitoa ja tuottaa suunhoitokortti. Tavoitteena on selvittää, onko suunhoidossa puutteita ja onko henkilökunnalla tarvetta lisäkoulutukselle. Tavoitteena on myös selvittää, minkälainen on hoivakodin ilmapiiri suunhoidosta. Tutkimusta on ohjannut kolme tutkimuskysymystä. Miten hoivakodin henkilökunta hoitaa asukkaiden suita tällä hetkellä? Millaiset asiat vaikuttavat suuhoidon toteutumiseen hoivakodissa? Minkälaista lisäkoulutusta hoivakodin henkilökunta kokee tarvitsevansa?
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, jonka aineistonkeruumenetelmäksi valittiin kyselylomake. Kyselylomake sisälsi sekä avoimia että suljettuja kysymyksiä monipuolisen tuloksen saamiseksi. Suljetut kysymykset esitetään suorina prosenttijakaumina sekä ristiintaulukoiden kahdelle eri muuttujalle. Avoimien kysymysten analysointiin on käytetty induktiivista sisällönanalyysia käyttäen kaikkia kolmea vaihetta redusointia, ryhmittelyä ja abstrahointia.
Tuloksista ilmenee, että suunhoidon laadussa on jonkin verran puutteita suunhoidon tiheydessä ja hammashuollon toteutumisessa. Puutteita on myös suunhoidon suunnitelmiin ja hammashuoltoon liittyvässä informaatiossa. Hoitajat pääosin osaavat käyttää ja puhdistaa hammasproteeseja oikein. Koulutustarvetta on hampaattoman ja haastavan asukkaan suun hoitoon. Hoitajat itse toivoivat lisäkoulutusta, sillä puolet hoitoapulaisista ja osa lähi-, sekä sairaanhoitajista eivät koe suunhoidon osaamistaan riittäväksi. Hoivakodissa suunhoitoon liittyvä ilmapiiri ei ole riittävän hyvä.
Suunhoidon laadun kehittämiseksi oleellista olisi koulutuksen järjestäminen. Myös vastaavan työryhmän tai hoitajan valinta voisi nostaa suunhoidon laatua ja tietoisuutta. Keinoja informaation sujuvuuden eteen tulisi kehittää. Suositeltavaa olisi selvittää taustalla olevia syitä suunhoidon ilmapiirin ongelmiin ja kehittää niihin ratkaisuja. Osana tätä opinnäytetyötä laadittiin suunhoitokortti, jota suositellaan käytettävän kaikilla hoivakodin asukkailla.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, jonka aineistonkeruumenetelmäksi valittiin kyselylomake. Kyselylomake sisälsi sekä avoimia että suljettuja kysymyksiä monipuolisen tuloksen saamiseksi. Suljetut kysymykset esitetään suorina prosenttijakaumina sekä ristiintaulukoiden kahdelle eri muuttujalle. Avoimien kysymysten analysointiin on käytetty induktiivista sisällönanalyysia käyttäen kaikkia kolmea vaihetta redusointia, ryhmittelyä ja abstrahointia.
Tuloksista ilmenee, että suunhoidon laadussa on jonkin verran puutteita suunhoidon tiheydessä ja hammashuollon toteutumisessa. Puutteita on myös suunhoidon suunnitelmiin ja hammashuoltoon liittyvässä informaatiossa. Hoitajat pääosin osaavat käyttää ja puhdistaa hammasproteeseja oikein. Koulutustarvetta on hampaattoman ja haastavan asukkaan suun hoitoon. Hoitajat itse toivoivat lisäkoulutusta, sillä puolet hoitoapulaisista ja osa lähi-, sekä sairaanhoitajista eivät koe suunhoidon osaamistaan riittäväksi. Hoivakodissa suunhoitoon liittyvä ilmapiiri ei ole riittävän hyvä.
Suunhoidon laadun kehittämiseksi oleellista olisi koulutuksen järjestäminen. Myös vastaavan työryhmän tai hoitajan valinta voisi nostaa suunhoidon laatua ja tietoisuutta. Keinoja informaation sujuvuuden eteen tulisi kehittää. Suositeltavaa olisi selvittää taustalla olevia syitä suunhoidon ilmapiirin ongelmiin ja kehittää niihin ratkaisuja. Osana tätä opinnäytetyötä laadittiin suunhoitokortti, jota suositellaan käytettävän kaikilla hoivakodin asukkailla.