Uudenlaisen työhyvinvoinnin mittarin juurruttaminen organisaatioon : ketterä työhyvinvointikysely esimiehen tueksi
Alinen, Nina (2018)
Alinen, Nina
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804245298
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804245298
Tiivistelmä
Työhyvinvointi muodostuu sekä yksilöön ja olosuhteisiin että organisaatioon liittyvistä tekijöistä. Työhyvinvointia ei nähdä pysyvänä tilana, vaan siihen vaikuttavat organisaatiossa tapahtuvat muutokset. Muutokset ovat tulleet jäädäkseen, jonka vuoksi on tärkeää, että henkilöstön kokemiin epävarmuuksiin ja hyvinvoinnin vajauksiin kyetään puuttumaan riittävän varhaisessa vaiheessa. Sairaspoissaolotilastot, ennenaikaiset eläköitymiset tai työtapaturmat kertovat omalta osaltaan työhyvinvoinnin tilasta, mutta henkilöstöltä kerättävä tieto työhyvinvoinnin tilasta on arvokasta.
Työssä tapahtuvien muutosten vuoksi työhyvinvoinnin kyselykäytänteitä on tarvetta päivittää, jotta kerättävä tieto olisi oikea-aikaista ja kysely kohdistuisi oikeisiin asioihin. Tällöin tehtävät toimenpiteet vastaavat tarvetta.
Kehittäisprojektin tavoitteena oli kohdeorganisaatiossa pilotoida uudenlaista, ketterää työhyvinvointikyselyä, jonka tuloksista käytiin keskustelu esimiehen ja työntekijän välillä. Näin tuloksista voidaan tehdä oikeat johtopäätökset kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseksi. Kyselyn etuina oli oikea-aikaisuuden lisäksi sekä avoimuuden ja yhteishengen lisääminen. Uudenlaisten kyselykäytänteiden mahdollisuutena oli sitouttaa henkilöstöä itse kehittämistyöhön.
Kehittämisprojektin tarkoituksena oli selvittää, voidaanko työhyvinvointimittaamiskäytänteitä uudistamalla päästä aikaisemmin selville työhyvinvoinnin vajauksista ja ennaltaehkäistä sairaspoissaoloja. Tuotoksena syntyi suositus kohdeorganisaatiolle päivittää työhyvinvoinnin mittaamiskäytänteitä vastaamaan tämänhetkisiä tarpeita.
Työssä tapahtuvien muutosten vuoksi työhyvinvoinnin kyselykäytänteitä on tarvetta päivittää, jotta kerättävä tieto olisi oikea-aikaista ja kysely kohdistuisi oikeisiin asioihin. Tällöin tehtävät toimenpiteet vastaavat tarvetta.
Kehittäisprojektin tavoitteena oli kohdeorganisaatiossa pilotoida uudenlaista, ketterää työhyvinvointikyselyä, jonka tuloksista käytiin keskustelu esimiehen ja työntekijän välillä. Näin tuloksista voidaan tehdä oikeat johtopäätökset kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseksi. Kyselyn etuina oli oikea-aikaisuuden lisäksi sekä avoimuuden ja yhteishengen lisääminen. Uudenlaisten kyselykäytänteiden mahdollisuutena oli sitouttaa henkilöstöä itse kehittämistyöhön.
Kehittämisprojektin tarkoituksena oli selvittää, voidaanko työhyvinvointimittaamiskäytänteitä uudistamalla päästä aikaisemmin selville työhyvinvoinnin vajauksista ja ennaltaehkäistä sairaspoissaoloja. Tuotoksena syntyi suositus kohdeorganisaatiolle päivittää työhyvinvoinnin mittaamiskäytänteitä vastaamaan tämänhetkisiä tarpeita.